Kirjoittajan arkistot:Olli Anikari

Knekkaus on blueskamaa. Horjuttii citylappalaisen kans taas aamurundi kaltsin kautta himaan. Tosi bleegu keli ja blosiski oli kliffan iisi. Snögee oli regnannu taas yöllä nii, et sitä riitti buutsien ineenki. Joteski funtsit oordas uusii juitsuihi ja mä rupesin funtsaa, et … Lue loppuun →

  Stadin syvin olemus: KOFFIN KONIT Koffin ”tonnin keijukaiset” on dallannu stadilaisten ilona jo parisataa vuotta.   Hestikoiden himatalli on edellee samal mestal Buliksen kanteil, Hietsun rantsus. Ku Nikolai Sinebrychoff alotti panimoyrittäjänä, oli hestikoit vaa muutama. Nikolai kruugnas skrubuun vuonna … Lue loppuun →

”Lasarus Lampos” Mies kadun aurinkoiselta puolen. Raamatun Uudessa testamentissa on kertomus miehestä nimeltään Lasarus. Hän oli Jeesuksen hyvä ystävä, jonka Jeesus herätti kuolleista sanomalla: Lasarus, tule esiin!”   Lasse (Lars-Erik Olavi) Liemola ”heräsi tähdeksi” 1957, finnatessaan Suomen iskelmälaulumestaruuden, esittämällä englanninkielisen … Lue loppuun →

Horju sunnuntaina linjoille testaamaan musatietämystäsi. Hannu stikkaa jännii kyssäreitä ja OlliBull shungaa tuttuja ja vähemmän tuttuja biisejä. Eikä sisään bungaa mitään! Olavi Anikari

Oivalsin tässä joku päivä sitten erikoisen oivalluksen. ”Oivallus on kuin tulitikku. Se on pelkkä turhake, jos et sytytä sillä kynttilää.”   Tulitikun funktio on sytyttää jotain pysyvämpää, suurempaa, hyödyllisempää jne. Nykyaikaisen tulitikun on oivaltanut aikanaan ranskalainen kemisti Jean Chancel. Vuonna 1805 … Lue loppuun →

Sleppasin viime lördiksenä Hagiksen tortsalle. Horjuin parkkikselt tsufekojulle. Siäl tsittas Fitti-Fjalle. Starbun lempparinimi tulee siitä, ku se on niin kiero ja fitti karju, ettei pisaratkaa osu siihen, vaik stikkaa vodaa. Mä slumppasin sokrupossun ja tsufen ja traisasin mun revan pallille. … Lue loppuun →

  2022 BULIEN SMYYGAUSTEN VUOSI Ukraina itsenäisty Neukun hajottuu 1991. Nyyal kantrilla oli bulei taloudellisii, poliittisii ja sosiaalisii trabeleit. Ukrainahan staijaa idän ja lännen, Slobon ja Eukun välissä, mikä traisas stydei haasteit. Itä-Ukrainan slobonkielisest jengist biitti diggaa Kremlii, Länsi-Ukrainas bulimpi … Lue loppuun →

Tää stoori on skrivattu 18.8.2018. Sääkuvaus sopii aika hyvin tähänkin kesään. Ku mä kasvan buliks, ni mä shingraan skönelle. Horjuin aamulla citylappalaisen kanssa Vuokinrantsun lenkilt himbee. Sköne oli taas snygin pläkä ja hettis keikku 24:n graadin kanteil. On tää ollu … Lue loppuun →

Mä minnailen gamloi juttui, ku mä täytin just seiten neljä (oon siis jo ravunsyöttisarjan kundei). Slangiläppä 6/2019 PLÖSÖT POLLUT Oltiin aamulla citylappalaisen kanssa skutsirundil. Vastaan horju tosi plösö skremma, jolla oli skimbatsebat handuis. Se stoppas vyörymisen meidän kohdil ja alko … Lue loppuun →

Sleppasin yhtenä lördiksenä Hagiksen tortsalle. Horjuin parkkikselt tsufekudjulle. Siäl tsittas Kallonkutistaja-Väiski. Väiski on entinen leguri, jolta kikat on kondattu, ku se veti brenkkuu ku Aku piimää. Nykyään se on kyl ihan raivoraitis, mut muuten snadisti kuutamolla. Mä slumppasin sokrupossun ja … Lue loppuun →

  Dallasin yhtenä lördiksenä tuubist Hagiksee aamuborkalle, tsögaa oisko tuttui frendei mestalla. Siäl tsittas Jooga-Teemu, dokaamas taas jotai yrttiteelotionii. “Morgenit Teemu! Mitäs joogahörhö funtsii tänään?” Stikkasin fitin repliikin. “Ei kummempia. Tsittaa alas, ettet pilaa näköalaa!” Kuittas Teemu. Mä slumppasin mokan … Lue loppuun →

Horjuin viime lördiksenä tuubist Hagikses ja dallasin tortsan aamuborkalle, tsögaa jos vaik treffais taas jonku frendin. Siel tsittas leedi hissamaikka Hissa-Heka, tunkemas sokrupossuu lärviinsä. Moikattii samalla ku mä traisasin oman tsufen ja possun Hekan pöytään. Ennenku kerkesin kunnolla tsittaa pallille, … Lue loppuun →

Sillon ku oli noi hettikset kelit, ni mä tsittasin yks sundisilta Kaivarin rantsus tsuumailemassa, ku heebot flengas Benjii. Jengii oli aika stydisti pitkin rantsuu tsittaamas ja vaglaamassa niit dyykkaajii. Mä en ihan bonjaa, et mikä siin dyykkaamises on nii nastaa. … Lue loppuun →

Tsörasin viime lördiksenä Hagiksen tortsalle. Horjuin parkkikselt tsufekudjulle. Siäl ei tsitannu ketää tuttuu. Mä slumppasin lihiksen ja tsufen ja dyykkasin ainoaan leediin pöytään. Mä kuikuilin et näkyiskö tortsan siidul ketää tuttuu. Mut ei. Sit vast mä hiffasin et joltain oli … Lue loppuun →

Useat tuntemistani esiintyvistä artisteista ovat uransa vaikeimmassa elämäntilanteessa. Jotkut ovat hakeutuneet ”oikeisiin töihin”. Elämä on… Nyt on tärkeintä pitää kaksin käsin kiinni omasta mielen- ja kehon terveydestä. Maalasin mielikuvataulun nimeltään: ”Romahduksesta riemuun” (saa jakaa). Kyllä se riemun aikakin vielä koittaa. … Lue loppuun →

Huliganismi käsitteenä oli 1900-luvun alussa monenkirjava. Merkitys riippui siitä, missä tarkoituksessa ja kuka sitä käytti. Ennen kansalaissotaa huliganismilla leimaamista käytettiin julkisuudessa ahkerasti. Työmies-lehti mm. käytti käsitettä “porvarilliset sakilaiset”. Herrasväki antoi herkästi sakilaisen leiman, jos sattui asumaan Sörnäisissä. Tämä työläisnuorison tyylitietoinen … Lue loppuun →

Olavi Anikari

Sleppasin viime lördiksenä Hagiksen tortsalle. Horjuin parkkikselta tsufekojulle. Siäl ei tsittannu ketää tuttuu. Öögat kolpakkoina mä slumppasin borkan ja lihiksen ja traisasin revani ainoolle tyhjälle pallille. Pöydäs tsittas pari outoo tyyppii. Toisella oli ihan kaakeli kupoli ja toisella fledaa ku … Lue loppuun →

Viime lördiksenä mä horjuin soffan ja skitun väliä. Mä olin varmaan skruudannu jotain sekulii safkaa, ku magas oli käynnissä buli krigu. Siinä soffalla slaafailles mä rupesin minnailee niit aikoi ku mä olin junnu ja budjasin Valkassa. Ei silloin, nelkyt-viiskyt kesää … Lue loppuun →

Horjuin taas yhtenä aamuna Hagiksen tortsalle dokaamaa aamuborkat. Jo kaukaa hiffasin tutun hahmon tsittaamassa tsufekojulla. Se oli Rinta-Reiskan hahmo. Reiskalla on selkä niinku Volkkarin konepelti ja rinta ku Tiikeri-Leylandin keula. Reiska on gamla bodari, joka treenaa vieläki, vaikka ikää on … Lue loppuun →

Sillon ku oli noi hettikset kelit, ni mä tsittasin yks sundisilta Kaivarin rantsus tsuumailemassa, ku heebot flengas Benjii. Jengii oli aika stydisti pitkin rantsuu tsittaamas ja vaglaamassa niit dyykkaajii. Mä en ihan bonjaa, et mikä siin dyykkaamises on nii nastaa. … Lue loppuun →

Sleppasin yhtenä lördiksenä Hagiksen tortsalle. Horjuin parkkikselt tsufekudjulle. Siäl tsittas Kallonkutistaja-Väiski. Väiski on entinen leguri, jolta kikat on kondattu, ku se veti brenkkuu ku Aku piimää. Nykyään se on kyl ihan raivoraitis, mut muuten snadisti kuutamolla. Mä slumppasin sokrupossun ja … Lue loppuun →

Horjuin viime lauantaina tuubist Hagiksen tortsan aamuborkalle tsögaa, et ketä gamloi frendei siäl tsittaa. Stadin härskein bisneskoijari Kortti-Marhonen tsittas kudjul tunkemas tsötebaislarii lärviinsä. “Morienttes Kortti!” Stikkasin längelmäveteläisen. “Tsittaa revalles, kurja!” Kuittas Kortti. Mä slumppasin kupin tsajuu, sokrupossun ja traisasin hanurin … Lue loppuun →

Ukin 27 vuotta sitten tyttärentyttärestäni Emmasta maalaama kuva. Sopii nyt tunnelmaan. Laitan aurinkohatun päähäni. Eiköhän se siitä…? Koronapirun vuoksi jouduimme perumaan Skarppien vuosinäyttelyn Tampereen Finlaysonin kulttuurikeskuksessa.   . Olavi Anikari

…on vuonna 1940 Helsingissä syntynyt graafikko, joka tunnetaan suunnittelemistaan postikorteista ja postimerkeistä. Suomen kaunein postimerkki 1991 on eräs Ompun tunnetuimmista töistä. Kurvailin yhtenä kauniina lokakuun tiistaiaamupäivänä Meritullinkadulle, tapaamaan Omppua, “postikorttien herraa”. Ensimmäisen kerran olin tavannut Ompun Kyypparin pystiksessä, siinä Erottajan … Lue loppuun →

Sleppasin yhtenä lördiksenä Hagiksen tortsalle. Horjuin parkkikselt tsufekudjulle. Siäl tsittas Fitti-Fjalle. Starbun lempparinimi tulee siitä, ku se on niin kiero ja fitti karju, ettei pisaratkaa osu siihen, vaik stikkaa vodaa. Mä slumppasin sokrupossun ja tsufen ja traisasin mun revan pallille. … Lue loppuun →

Horjuin yhtenä lördisaamuna Kolumbuksen ostarille tsufelle, ku vastaan dallas tuttu heppu. “Moi! Kuis Ykällä panee?” Heitin falskin huulen. “Ei kurjuutta kummemmin”. Kuittaili Ykä. Kurja-Ykä on saanu lempparinimen siitä, ku sen miälest laiffi on pelkkää kusetusta ja kurjuutta. Ykä on tosikkomainen … Lue loppuun →

Esa Haajanen on täysverinen Hot Rod -äijä. Eski rakastui juniorina Amerikanautokuumeeseen ja lämpö tuntuu vaan nousevan iän mukana. Aluksi intohimo kohdistui rakennettuihin jenkkilahnoihin, mutta on sittemmin jalostunut oikeaoppiseen Hot Rod maailmaan. Hot Rodin historiaa Hot Rod termi syntyi 1930-luvun lopulla … Lue loppuun →

Horjuin viime lördiksenä Hagiksen tortsalle tsögaa, treffaisko jonku gamlan frendin. Tsufekudjul tsittas Kurja-Ykä, Viki Vinni, Kortti Marhonen ja Kallonkutistaja-Väiski. Aika buli poppoo oli koolla. Viki tempas naapuripöydäst pallin mulle sillä aikaa ku mä tsöbasin tsufen ja baislarin. “Istuha persiilles, ettei … Lue loppuun →

Horjuin viime fredana tuubist Hagiksen tortsan aamuborkalle tsögaa, jos vaik treffais jonku gamlan frendin. No siäl ei tsitannu ketää tuttuu kundii. Mä slumppasin borkan ja holemunkin ja tsittasin lähimmälle leedille pallille. Siin pöydäs tsittas yks pariskunta ja yks gubbe jonka … Lue loppuun →

  Ku mä pääsin lähemmäs tsufekudjuu, ni siält kuulu ihan selvästi: “…mutsi mutsi, stiggaa lamppuun eldis… mä kohta kohta, delaan jengist veg…” Mä tsennasin heti tutun äänen ja sit perään tutun maniskariffin. Ei voinu erehtyy, se oli Harrika-Hassen honottava ääni. … Lue loppuun →

Dino Piirros: Olli Anikari, Dinon muotokuva Viime lördiksenä mä en kyntänny tsöraa Hagiksen tortsalle. Mä tsittasin himassa ja minnailin ku joku proffa skrivas joskus Hesarissa, et lemmikkieläinbisnes shamlaa trabeleit boltsin safkatilanteeseen. Proffa bamlas, et lemmikielukoit pitäis funtsii samas sarjassa ku … Lue loppuun →

Horjuin lördiksenä Hagiksen tortsan aamuborkalle tsögaa, treffaisko jonku gamlan frendin. Ku mä pääsin lähemmäs tsufekudjuu, ni siält kuulu ihan selvästi: ”Minun veljeni Jan, oli kulkuri vaan. Kodin hylkäsi hän sekä maansa. Kaiken jätti hän sen, oli onnellinen, kun vain soitella … Lue loppuun →

Horjuin viime lördiksenä Hagiksen tortsalle tsögaa, treffaisko jonku gamlan frendin. Ku mä pääsin lähemmäs tsufemestaa, ni siält kuulu selvästi: “…myrsky-yönä vaari hukkui meren mustiin laineisiin. Tuonen käki jossain kukkui, läks mummo vieraisiin….” Mä tsennasin heti tutun äänen ja maniskariffin. Ei … Lue loppuun →

elge Henriksson on stadilainen taksialan yrittäjä, jonka juuret skaffaa muutaman polven taakse stadilaisuuteen. Helgen jo “ilmavoimiin” simiitannu eno oli erikoinen heppu. Eero Takasalmi os. Törnström, oli kolmest kloddista nuorin. Helgen mutsi, Helmi oli kloddeist vanhin ja keskimmäinen oli Eeron isobroidi … Lue loppuun →

Horjuin viime lauantaina tuubist Hagikseen aamuborkalle, tsögaa jos treffais jonkun gamlan frendin. Siäl tsittas Hissa-Heka, tsuumailemas nuorii gimuleit. Hissa-Heka on leedi hissamaikan duuneist. Hekalla on semmone tapa, et se stikkaa melkee joka lauseesee “toi noi”. Se ku on födannu Porissa. … Lue loppuun →

Taitsiiveivaaja. Dallasin yhtenä lördiksenä tuubist Hagiksee aamuborkalle, tsögaa oisko tuttui frendei mestalla. Siäl tsittas Jooga-Teemu, dokaamas taas jotai yrttiteelotionii. “Morgenit Teemu! Mitäs joogahörhö funtsii tänään?” Stikkasin fitin repliikin. “Ei kummempia. Tsittaa alas, ettet pilaa näköalaa!” Kuittas Teemu. Mä slumppasin mokan … Lue loppuun →

Horjuin viime lördiksenä Hagiksen tortsan aamuborkalle, treffaa gamloi frendei. Siäl tsittas Viki-Vinni, gamla karjalaisäijä. “Mitäs Ollipulli!” Stikkas Vinni. “No mitäs tässä!” Kuittasin Vinnille. “Istuha persuksilles, ettei ilma pillaannu!” Stikkas vuorostaa Viki. Mä slumppasin borgan ja riisihässäkän ja traisasin hanurin pallille. … Lue loppuun →

Horjuin lördismorgenina Hagiksen tortsan tsufekudjuun. Siäl tsittas gamla frendi, Hissa-Heka, joka on leedi hissamaikan duuneist. “No mitä Heka on viimeaikoina kekannu?” Mä stikkasin samal ku littasin hanurin pallille. “Tere Bulli! Eipä ihmeit. Toi noi, ilmoi pitelee.” Skiias Heka. Hekalla on … Lue loppuun →

Luonnontieteiden maisteri Heikki “Heka” Mäkinen ei osannut haaveilla tulevasta, maailman eläintieteen (zoologia) hyväksi tekemästään työstä, siivotessaan Korkeasaaren lumileopardin häkkiä. Heka oli jo nuoresta asti ollut kiinnostunut eläimistä ja hakeutui Korkeasaaren johtajan, intendentti Ilkka Koiviston alaisuuteen eläintenhoitajaksi. Tässä työssä tulivat tutuiksi … Lue loppuun →

…jos kiinnostaa, tule mukaan! Olavi Anikari  

Kesän bestis mesta, Café Torpedo! Stadin varmasti erikoisin kesäkahvila avattiin nyt jo toisena kesänä Mustikkamaan parkkialueen rannassa, pohjoisen sataman sillan kanteilla. Café Torpedo on tyylillä rakennettu entisestä moottoritykkivene Nuoli 5:stä. Merten vinttikoiriksi kutsuttuja Nuoli-luokan moottoritykkiveneitä rakennettiin kaikkiaan 13 kappaletta 1960-70 … Lue loppuun →

Kuva: Olli Anikari Bokserin nimi oli Caddy. Tein hänestä kuvan 4 kk:n ikäisenä ja jatkoin kuvan yläosaan kundin 2 vuotiaana, komeana uroksena. Nyt Caddy on käynytjo vuosia koirien taivaan polkuja. Onko koirallasi / kissallasi synttärit? Teetä puuväreillä piirretty, tai pastelliliiduilla … Lue loppuun →

Tsörasin viime lördiksenä Hagiksen tortsalle. Horjuin parkkikselt tsufekudjulle. Siäl ei tsitannu ketää tuttuu. Mä slumppasin lihiksen ja tsufen ja dyykkasin ainoaan leediin pöytään. Mä kuikuilin et näkyiskö tortsan siidult ketää tuttuu. Mut ei. Sit mä hiffasin et joltain oli jääny … Lue loppuun →

Stadin kundin ja friidun valinta, slangipalkinnon julkistaminen, Stadin vapaaehtoistoiminnan palkinnot jakaa Jussi Pajunen, stagella myös Olli Anikari, Jussi Raittinen,Kallion musiikkikoulu, Heidi Kumpulainen, Slangikuoro. Ohjelman juontaa´Emma Jäntti. Tapahtumaa tukevat Helsingin kaupunki ja HOK-Elanto 10.00 Kallion musiikkikoulu 10.20 Helsingin kaupungin vapaaehtoistoiminnan palkinnot … Lue loppuun →

Otetaan tää vuosi ennemmin relaten, kuin kiireen ja rahan perässä pelaten. Otetaan ihan vaan rennosti, vaikka sohvalla pallit taivasta kohti, sillai -ilmavasti.