Haajasen Eskin Hot Rod

Esa Haajanen on täysverinen Hot Rod -äijä. Eski rakastui juniorina Amerikanautokuumeeseen ja lämpö tuntuu vaan nousevan iän mukana. Aluksi intohimo kohdistui rakennettuihin jenkkilahnoihin, mutta on sittemmin jalostunut oikeaoppiseen Hot Rod maailmaan.

Hot Rodin historiaa
Hot Rod termi syntyi 1930-luvun lopulla Etelä-Kaliforniassa, jossa hurjapäiset miehet alkoivat ajaa kilpaa perheautoista härskin näköisiksi ajopeleiksi muutetuilla autoilla laakean kuivuneen järven pohjalla, Los Angelesin koillispuolella. Hurjapäiden määrän lisääntyessä kasvoi lajin suosio toisen maailman sodan jälkeen erityisesti Kaliforniassa. Monet sodasta palanneet sotilaat olivat saaneet teknistä koulutusta erilaisten sotilasajoneuvojen huoltamisessa ja korjaamisessa. Nämä taidot piti jollakin tavoin hyödyntää. Hot Rod harrastus antoi siihen mahdollisuuden.

HOT-ROD

 

Hot-Ros, piirros: OlliBull

Ensimmäiset Rodit olivat useimmiten Fordeja, tyypillisesti malli T 1928-31 tai 1932-34 malli B. Autoista pyrittiin vähentämään painoa. Tyypillisiä muutoksia olivat katon poistaminen avoautoksi. Puskurit ja lokasuojat saivat kyytiä ja jopa tuulilasikin saatettiin poistaa. Perusmoottorin hevosvoimat eivät tyydyttäneet vauhdinnälkäisiä. Niinpä muuttamalla moottori tehokkaammaksi, vähentämällä painoa ja vähentämällä ilmanvastusta koria madaltamalla, saatiin aikaan tehokkaammin liikkuvia ajopelejä. Nämä muutokset paransivat alan harrastajien mielestä ulkonäköä ja hurjat liekkimaalaukset antoivat 60-luvulla lisämausteen oikeaoppiselle Hot Rodille. Roddarit rakentavat autonsa käyttäen mahdollisimman paljon alkuperäisiä osia, mieluiten ennen vuoden 1950 automalleista.
Kanadassa, Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Australiassa ja Ruotsissa toimii elinvoimainen Hot Rod kulttuuri. Hot Rod yhteisö jaetaan kahteen pääryhmään: katu rodders ja kuuma rodders. Hot Rod oli myös joskus 1950-luvulla käytetty halventava termi mistä tahansa autosta, joka poikkesi valtavirran autokäsityksestä. Eskin Rodi oli nähtävä American Car Show’ssa, joka järjestettiin pääsiäisen aikaan Helsingin Messukeskuksessa.Tein muutaman kysymyksen Eskille.

Milloin hankit ensimmäisen Rodin?
Ekan jenkin hankin 80-luvun alkupuolella, mutta Rodikuumeeseen sairastuin vakavasti vuonna 2006, jolloin hankin Ford Business Coupen vuodelta 41, josta muotoutui lopulta täysiverinen ”Street Rod”.

Mitä muutoksia olet tehnyt nykyiseen Rodiisi?
Koria on sivallettu jo rankasti aikoinaan Amerikassa, (kattoa madallettu 5 tuumaa ja itse korista otettu myös 6 tuuman viipale välistä) ennen auton Suomeen tuloa. Itse sen sijaan olen vahvistanut runkoa ja koria monesta kohtaa, sekä päivittänyt jarrut ja sähköjärjestelmän täysin uusiksi. Myös auton koko voimalinjan (moottori, vaihteisto) olen rakentanut uusiksi. Niin ja noi pommikoneen jakkarat on muokattu jotenkin tähän sopivaksi.

Onko Rodisi riittävän epämukava ajopeli?
Se on juurikin sitä, eli mukavuudesta ei voi puhua, koska sitä ei ole. Tuolla kun ajaa niin siinä ollaan joka solulla mukana, se on jopa jollain lailla ”fyysinen” kokemus. Tämä on siis tietoinen valinta ja jos sitä mukavuutta haluaisi, olisi paras ajella vaan nykykinnereillä.

Paljonko Rodissa pitää olla hevosvoimia?
Riittävästi! Toki lainsäädäntö asettaa rajoituksia tehojen suhteen. Suomessa rakentelusäädökset ovat kuitenkin kehittyneet harrastajan näkökulmasta parempaan suuntaan ja oikein perustelluilla ratkaisuilla voi saada rekisterikilpien väliin jo aika huikeitakin laitteita. Suomessa toimii aktiivinen rodiharrastajien kerho ”Finnish Street Rod Association”, jonka edustajat jatkuvasti kehittävät rakentelusäädöksiä yhdessä viranomaistahojen kanssa.

Missä rakentelet Rodiasi?
Meillä on mainio kimppatalli, ”Wartsika Gassers” -nimeltään jossa useampi saman henkinen mottipää autojaan rakentelee. Ja tarvittaessa aina saa apuja kavereilta. Yksin ei kyllä tän harrastuksen kanssa tarvi jäädä.
Mikä on seuraava projektisi? Mä luulen, et tästä tulee mun ”eläkevaunu”. Eli oon nyt päässy tän harrastuksen juurille, joten ihan hirveesti ei tee mieli kalustoa enää vaihdella. Ja onhan mulla vielä toi H-D millä voi kans käydä tuulettelemassa.

Teksti ja piirros: OlliBull

Julkaistu: Kirjoitti:

Kategoria(t): Arkisto. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *