Luudaamista terasseilla..
Jangsterina hiffattii ett terdellä tsittaamine bissen kans o kliffaa
suulberiki skriinas.
E minnaa montaks terdekapakkaa oli 70 luvun lopulla Stadissa, mut jokane
rundattii useena suvena. Maratooniha alko huhtikuussa tokalla linjalla
oli yks kapakka-grilli mikä oli mesta joho ei blosannu se oli osaks
partsin alla..
Eikä sillo toi kapitaalipuolikaa duunannu sisuskalui rämäks. Kuha
rundattii ja otettii suvest kaikki irti. Espan terde oli SE friidujan
pokausmesta…. Ainoo mikä siin mestas oli fitti ni poke, ku menit
striibaa ni dallasit menotulo poken ohi ja tää dorkaha oli handu ojos
mennentullen… Joskus jäi stobe keske ku tää dorka sano ei enää sä oot
jurris… Sitte ku tsennasin alan redit poket ni ne kerto ett siihe jos
hinkuu suveks duunii ni joutuu stikkaa alea jacta est slabarin, paljoks
bungaat duunimestast… Eihä poket sillo infonny verokarhuu redisti…
Tää mun hyvä frendiki oli kahen kapakan dörtsillä staijaamas lisäks
päiväduuni , ni se näytti kerra veroslabarin joho se oli skrivannu
ammatti/osapäiväinen ovimies-järjestyksenvalvoja ja 246,- markkaa/kk…
Eihä verokarhu tsennannu montaks kveötsuu tää staijas ottamassa
vaaterahaa… Oli virallisii birekoitki vaa montaks niit meni
asiakkaille? E minnaa tällast slabarii ees nähny… Sillo portsarit oli
lapa pydess monta kertaa, vaa nykysi piisaa ett o fyrkkaa ni velkam!
Ja handu o vaateris eikä pydess…
Terdet rundannu Ikiluudaaja Penni
Teksti : Pentti Haapanen [...]
Read more...
Sinä lauantaina perheemme poistui aamulla Prahan luukusta. Kuumaa vodaa, kaasua safkanlaittoon ja lämpöä kämppään oli piisannut meille koko reissun ajan Euroopan energiakriisistä ja kiivaista kauppaboikoteista huolimatta. Toki fönäreistä veti ja eteinen oli galsa kuin hilloklitsu. Stare Mestossa Raatihuoneen ympärillä raflojen terasseillakin turistit tarkenivat, koska lämmityksestä ei pihdattu. Nestekaasulämmittimet hehkuivat alinomaa punaisina. Merkillistä energiansäästöä.
Etenimme kohti Masarykovon stogesteissiä. Ruipelo ei goisannut tänään vilttiinsä kääriytyneenä Havličkovan metroliittymän eteisen galsassa nurkassa. Minne onneton siipirikko katuvarpunen oli flygannut? Kävimme Arskan kanssa seuraavana päivänä viemässä nukkuvalle kundille muutaman kolikon. Herättyään Ruipelo tsiigasi meitä pelokkaasti ruskeilla silmillään, otti fyrkat handuunsa, nyökkäsi nopeasti ja hilautui takaisin syvälle huopasarkofagiinsa.
Mutsi, faija ja kundi ylittivät Hybernskan. Kutosen spora kolisteli kapeassa katurännissä. Tutkimme Dlátždenalla tovin sporttiliikkeen ja cd-divarin fönäreitä. Arska ja minä pysyimme kuitenkin uskollisina vinyylimiehinä. Bakelsi- ja smörgarikahvilassa sekä sushilassa valmistauduttiin jo uuteen päivään. Useat baarit avaavat uksensa vasta iltapäivällä. Kivibyggien varjossa blosasi kostean kylmästi. Jengiä värjötteli vähän liikenteessä.
Olvia suovat kuppilat pysyivät vielä bosessa. Korttelien perinteiset rukoushuoneet – oluttuvat – ovat harventuneet uhanalaiseksi lajiksi Prahassa. Kukaan ei kuittaa pivolassa enää bissen määrää viivakoodilla papruliuskaan. Saapuessani stogella elokuussa 1978 Prahan päästeissille askeleeni veivät minut kolpakolle lähimpään eloisaan, röökinsavuiseen ja maltaalle dunkkaavaan, täyteen pivniceen. Mesta oli pyhitetty Staropramenille, rommille ja slibarille (luumuviinalle). Skrodet starbat kantoivat tarjottimilla lasteittain tuoppeja ja brenkkua pöytiin. Pitkä stogematka Varsovasta Prahaan oli kuivannut lutkun. Se synnytti moniviivaisen janon. Tykästyin välittömästi oivasti pantuun prahalaiseen Staropramenin olueeseen.
Jindřišskan sporapysäkillä stondaili paljon porukkaa. Lähtevän ysin sporan dörtsit sulkeutuivat. Iso figeli- ja torviorkka venttasi skurua. Bändi oli matkalla johonkin bileisiin. Päätimme jatkaa reissua jalan. Ohitimme Jindrišskan korkean kivisen raflatornin. Valuuttakiskojen kurssit valotauluilla vaihtelivat melko vähän. Muchan museo väijyi Panskan poikkikadulla. Bunkkasimme viime toukokuussa lentsikan äkillisen aikataulumuutoksen takia yhden yön hotskussa näissä maisemissa.
Vaclavske Namestin risteys aukeni eteemme. Vasemmalla mäen päällä näkyi kansallismuseon kivilinna. Hepan selässä tsittasi Pyhä Venceslaus kuten ennenkin. Pyhää miestä tuskin innosti ympärillä rehottava kulutusjuhla. Pitkällä 60 metriä leveällä baanalla vilinä ja vipellys olivat jo alullaan. Erilaiset miekkarit ja yhteiskuntaa järisyttävät tapahtumat keskittyivät mieluusti tänne. Můstekin metrosteissiltä pääsi keltaiselle ja vihreälle metrolinjalle reissaamaan ympäri stadia. Vanha perävaunullinen ysin spora stoppasi Vodičkovalle.
Me päätimme oikaista snadisti ja käännyimme aukion alkupäähän. Suunnistimme Palac U Styblun kauppatunnelin sisäänmenoon. Emme slumpanneet tällä kertaa messiin Napolin lättysiivuja. Kauppa- käytävän päässä ammotti fransiskaanien puutarhan rautaportti. Ohitettuamme sen asetuimme huilaamaan kotvaksi puupenkille korkean lehdettömän ruusuaidan varjoon. Puistossa hengailee helteellä paljon jätskin ahmijoita ja janoisia prahalaisia. Skoudet eivät tykkää kaljan litkijöistä. Puidessa kasvoi suorakulmaisiksi saksittuja havupensassokkeloita. Kauniin puiston toisesta päästä pääsi Pasaz Nakupnin käytävän kautta Jungmannovalle.
Pian käppäilimme tutulla Vladislavovalla. Kadun alla ja sen lähiympäristössä sijaitsi 1200-luvun alkupuolella juutalaisten hautausmaa. Tämän vuoksi oli varsin luontevaa, että kirjailija Franz Kafkan pälyilevä teräselementtipää kääntyili ajoittain eri suuntiin samalla kadulla toimivan kauppakeskuksen piha-aukiolla. Ostarin -1-kerroksessa toimii siisti invaveski sekä sen botnessa Narodni Tridan metroasema. Spalenan sporapysäkillä kauppiksen lipan alle oli simahtanut jalaton äijä pyörätuoliin. Alue kuului starban pummausreviiriin. Ukolla oli tapana kelata aamuisin Narodnin ylitse ihmisten pariin hankkimaan lisuketta elämäänsä. Tuttu ysin spora ohitti meidät jälleen kerran.
Kurvasimme Narodnille oopperan suuntaan. Taivaalta hilseili hennosti snögeä. Ohitimme Rock-Cafen ja Jazz-klubi Redutan. Olimme piipahtaneet edellisenä päivänä Arskan kanssa rockluolassa pilsnerillä ja kolalla. Päivän koitokset olivat tiskillä vasta itämässä. Kyypparit virittivät vehkeitään. Kaljatynnyrit kolisivat tahmealla lattialla. Kylmäkalusto surisi ja naksutti. Led Zeppelin moikui taustalla vielä vienosti. Seinä ympärillämme ja katto päällämme olivat spreijattu mustalla rajatuiksi kukertavan keltapunaisiksi kiharoiksi. Siemailimme juomiamme punaisella seinäsohvalla. Edellisen illan mäskinen dunkkis tunkeutui hajuaistimeeni. Roudarit alkoivat roudata bilikastaan styrkkareita, kajareita, piuhanippuja, mikkejä, rumpusettiä ja skittakoteloita klitsuun. Me imaisimme blossit klubifiilistä ja kiipesimme portaita ylös handu handussa takaisin maan kamaralle.
Perheemme astui sisään Cafe Slaviaan kansallisteatteria ja oopperaa vastapäätä. Hovimestari ohjasi mutsin, faijan ja kundin kulmasohvapöytään. Ikkunapylväisiin oli kiinnitetty oopperadiivojen, ohjaajien ja kapellimestarien valokuvia. Arskaa kiinnostivat enemmän kuitenkin Narodnilla skujaavat sporat. Naapuripöydissä herkkuhaarukat nokkivat antaumuksella leivoksia lasisilta aseteilta kitoihin. Tilasimme vaimoni kanssa kolpakot ja Arskalle cappucinon. Esteettömyys ei ole prahalaisen elämän kulmakiviä. Tämän hiffasin laskeutuessani Arskan kanssa kuselle kahvilan klitsukerrokseen, kavutessamme Malotranskasta kivettyä Nerudovaa pitkin Prahan linnaan sekä hissien, luiskien puutteena ja jyrkkien liukuportaiden huimana kiitona metroasemilla.
Ylitimme v. 1901 avatun Legioonan sillan. Sillalla on ollut useita eri nimiä kuten keisari Franz Joseph 1. silta. Vuosina 1960-1989 sitä nimitettiin Toukokuun 1. päivän sillaksi. Sillan vihreissä lyhtypylväissä, joiden varassa sporien ilmajohtimet killuivat ylhäällä, oli upeita työläisaiheisia korkokuvia. Kauniin kivisen holvisillan alapuolella lepäävä kapea Strzeleckin saaripuisto oli vielä tyhjillään. Oikealla kauempana Vlatavan ylitti Kaarlensilta. Sporakuskit innostuivat sillalla aina kaahailemaan. Virroittimet kipinöivät illan hämyssä. En tiedä, oliko Havličkovan Ruipelo koskaan haaveillut skidinä sporakuskin urasta? Minulla oli käynyt nuorena kundina armottoman hyvä mähis päästessäni Linnan Päikän jeesaamana 1970-luvulla kolmena kesänä huoltamaan Stadin keltavihreitä sporia Koskelan varikolle.
Neuvostoliittolainen kirjailija Konstantin Paustovski puntaroi kirjailijan onnea v. 1956 ilmestyneessä teoksessaan Kultainen ruusu: Kirjailija Prišvinin mukaan ”suurin onni kirjailijalle ei ole pitää itseään ainoalaatuisena ja yksinäisenä, vaan olla samanlainen kuin kaikki muutkin ihmiset.”
Teksti ja kuva : Matti Laitinen
vanhukainen ja rauhanmies
maaliskuussa 2023 Prahassa [...]
Read more...
Mun faijan systeri Somerolla, jossa staijattiin sotaa hanessa muden kera, bamlas jo silloin ku olin vielä ihan rintaruokinnassa, et duunaa vielä joskus tästä snadista kundista salonkikelposen herrasmiehen. Mut ei täti parka kait vielä silloin bonjannu, et on duuneja jotka vaan ei voi koskaan onnaa.
Ku olin Lapparin kansiksen neljännellä niin yleensä silloin pyrittiin opariin. Meitsiki sai sit kutsun sinne Somerolle. Kait tää mun pyrky joten kuten sit onnaski ku täti skulas mudelle, et boitsu sit elokuun finaalissa ponkasis Someron linjan busaan ja roudais meggeen kledjut ja muutki tykötarpeet, ku tää sen kivinen skoletie sit siellä alkais.
Tää mun kotoutus tähän landemestaan oliki sit verta, hikeä ja kyyneleitä. Vaivas tätä snadii boitsuu jatkuva puolvaikee hinku takas himaan Tölikkään. Tää täti pyöri sinkkuna koko sen elon. Oli sodassa heti eturintaman ja tykinjyskeen takan muutaman vuoden hammaslegurina. Piti sit siellä sen himassaki meitsille preussilaista kuria, mikä oliki myrkkyä tällaiselle Tölikän katupojalle. No sit onneks toi Femme Fatale hiffas tän pikkukundin hädän ja tuskan ja riensin jeesaan.
Oli vuosi 1959 ja niin ku aina, mä vietin kesikset Stadissa. Se oli kait jotain heinäkuun puolvälii. Oli ihan kliffa aamu ja dallasin Hietsuun tsiigaan tuttuja kundeja ja lyftaan puntteja. Rautaa oli kait silloin jotain 75 kiloo stongassa. Sen piti olla mulle ihan paperii. Mut tästä hetkestä alko tän boitsun loppuelon jänskä kasvu- ja duunihistis. Stonga uhkas mennä yli ja yks kundi ryysi antaan jelppii, et ei tullu mitään bulimpaa pipii.
Sit mä aloin bamlaa tän jeesaajan kanssa kaikkee skeidaa ja tietty, ettei millään hotsittais enää toi skole siellä Somerolla. No, tää kaiffari funtsi snadin hetken ja sano mulle tän mun tulevan elon tärkeen juitsun, mä luulen et Usarin latomossa vois olla oppipojan mesta leedinä. Treffattiin seuraavana päivänä ja kohta oltiinki jo Lönskällä jossa Usarin latomo ja toimitus silloin staijas.
Mä muistan vieläki sen latomon ekan döfiksen ku ponkastiin ineen. Ja sen latomon omaa eloaan elävän yhteisön ja se taivaallisen auvon fiiliksen, joka tuli meitsillekki myöhemmin niin helvetin tutuks. Musta vaan joteski tuntu heti, et tää voiski nyt sit olla tässä. Ja niin se sit oliki.
Mä skrivasin johku papruun nimmarin jonka mun eteen lykkäs tän latomon pääfaku Reinikainsen Ville. Ja sit maanantaina aamulla kahdeksas duuniin. Mutsille en tietty kertonu mitään. Ja meni monta viikkoo ennenku se ihme kyllä mitään outoo hiffaskaan. No sit ku mä jouduin lopulta kertoo sille, starttas tieteski karmee rumba.
E sit tullu Tölikän kundista pappii eikä ees lukkarii saatikka sit vaikka magisterii. Mut tädille lohdutukses mä skrivasin sit bulisti myöhemmin, et kirjaltajat oli ainoo duunarisääty joka sai kantaa fektaa juhlapuvun vyössä. No, siit alko mun ja tädin välillä tää sadan vuoden hiljasuus. Tädin loppuelo oltiin sit kuiteski hyvii kafruja.
Vieläki ku herään yöllä niin aina joskus kuuppaan pamahtaa, et mitä jos se 75 kiloo rautaa oliski sinä kesis aamuna Hietsussa pysynykki ylhäällä. Eiks jehna.
Tässä staijas Hietsun punttistage meitsin nuoruudessa.
Teksti ja kuva: Jaakko koroma [...]
Read more...
Senaatintorin kesäterassihankkeelle ei onnistuttu löytämään operaattoria eli toteuttajaa, joka olisi ottanut kokonaisvastuun kesäterassitoiminnasta ajalle 2023–2026. Tilanteeseen vaikuttivat muun muassa kustannusten yleinen nousu, ravintola-alan työvoimapula sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen terassitoimintaan liittyvät laatukriteerit.
Helsingin Kaupunkitilat Oy:n toteuttama operaattorihaku tuotti vain yhden, ehdollisen hakemuksen, eivätkä neuvottelut operaattoriehdokkaan kanssa johtaneet sopimukseen.
– Perusteellisista neuvotteluista huolimatta toimivaa vastuiden, kustannusten ja riskien jakautumisen mallia ei onnistuttu Senaatintorin kesäterassille löytämään, kertoo Helsingin Kaupunkitilat Oy:n toimitusjohtaja Peggy Bauer.
Operaattorihaku toteutettiin hankintalain mukaisena kilpailutuksena tammi-helmikuussa. Operaattorille tarjottiin aiemmista vuosista poiketen ensimmäistä kertaa mahdollisuus useamman vuoden sopimukseen, jotta investoinneista olisi tullut kannattavampia ja konseptin kehittämiselle olisi ollut aikaa.
Bauer arvioi, että vähäisen kiinnostuksen taustalla oli se, että yrittäjät kokevat toriympäristön haastavaksi, sillä alueen vuokrataso sekä vesien, viemäröintien, sähköjen, vessojen yms. perusinfran puute nostavat lähtökohtaiset tuotantokustannukset korkealle.
– Laatukriteerit ovat tällaisissa hankkeissa korkealla, kun puhutaan kulttuurihistoriallisesti hyvin merkittävästä kohteesta. Lisäksi koronavuodet näkyvät edelleen yritysten riskinsietokyvyssä. Myös kustannusten yleinen nousu ja työvoimapula vaikuttavat vahvasti ravintola- ja tapahtuma-alaan, Bauer summaa.
Helsingin Kaupunkitilat Oy on aiemmin tuottanut kesäterassin Senaatintorille vuonna 2020 ja Kasarmitorille vuonna 2021. Senaatintorin ja Kasarmitorin terassit olivat kuitenkin korona-ajan poikkeustekoja ja siksi kaupungilla oli niissä vahva veto- ja tukirooli. Tahtotilana on ollut siirtää suurterassin konsepti enemmän yrittäjävetoiseksi, mutta operaattorin haku epäonnistui nyt jo toistamiseen.
– Pettymys on tietysti suuri, niin meille kuin monille kaupunkilaisillekin. Helsinkiläisen ruokakulttuurin näyteikkunana ja keskustan elävöittäjänä suurterassilla olisi ollut tärkeä rooli. Onneksi Helsingissä on joka tapauksessa paljon viihtyisiä, persoonallisia terasseja, joilla voi nauttia aurinkoisista kesäpäivistä hyvän ruoan ja juoman äärellä, toteaa Bauer.
Helsingin kaupunki arvioi nyt uudestaan Senaatintorin edellytyksiä terassikäyttöön tulevina vuosina. Tavoitteena on saada aikaan ratkaisuja, jotka edistävät Helsingin keskustan elinvoimaa ja luovat viihtyisää kaupunkia.
Senaatintoria ja sen ympäristöä elävöittävät kesällä terassin peruuntumisesta huolimatta monet tapahtumat. Päätapahtumina alueella ovat muun muassa Sambakarnevaalit kesäkuussa, Pride-tapahtuma heinäkuun alussa sekä Helsinki Midnight Run -juoksutapahtuma 9. syyskuuta.
Jaa [...]
Read more...
Helsinkiläisten rakastama 115-vuotias veistos siirretään vapun jälkeen konservoitavaksi osana suihkulähdekokonaisuuden ja sen ympäristön peruskorjausta.
Suihkulähdeaukion korjauksen kesto riippuu mahdollisista arkeologisista kaivauksista, ja työt aukiolla voivat jatkua alustavasti elokuulle 2024 asti. Aikataulu tarkentuu syksyllä 2023.
Havis Amanda on kokenut kovia
Vuonna 1908 valmistunut suihkulähde pronssiveistoksineen on taitelija Ville Vallgrenin suunnittelema kokonaistaideteos, joka on taiteellisen arvonsa lisäksi kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti erityisen merkittävä.
Patsas on kokenut vuosien varrella kovia muun muassa erilaisten kansanjuhlien aikana, jolloin juhlijat ovat kiipeilleet pronssipatsaan päälle. Lisäksi suolainen ja tuulinen meri-ilmasto on kuluttanut veistoksen pintaa.
“Havis Amandaa on ollut säännöllisesti pienempien ylläpitotoimenpiteiden kohteena, mutta tämä on ensimmäinen tilaisuus tehdä perusteellisia korjaus- ja konservointitoimenpiteitä. Korjaushankkeen aikana pyritään oikaisemaan veistoksen kallistumaa ja vahvistamaan naisfiguurin jalustan rakennetta”, sanoo julkisen taiteen konservaattori Polina Semenova Helsingin taidemuseosta.
Pronssissa olevat halkeamat ja reiät korjataan ja patinoidaan. Lisäksi konservaattori tekee pronssiosille kokonaisvaltaisen pintakonservoinnin.
Myös aukio korjataan
Peruskorjauksessa patsaan vesiallas ja perustukset kunnostetaan. Aukion pinnan painumat korjataan ja perinteinen kiveys palautetaan kunnostustyön päätteeksi. Samalla kunnostetaan myös suihkulähteen tekniikka ja siihen liittyvät putkitukset. Kaivutyöt tehdään arkeologin valvonnassa mahdollisten muinaisjäännöslöytöjen vuoksi.
Aukio aidataan työmaa-alueeksi vapun jälkeen. Maanrakennusurakka aukiolla kestää alustavasti elokuulle 2024 asti. Korjauksen kestoon vaikuttaa, joudutaanko työt keskeyttämään arkeologisten kaivausten takia ja millaisia rakenteita maan alta löytyy.
Aukiolle rakennetaan pysyvä nostopaikka lakituksissa ja teoksen huollossa käytettäville nostureille.
Vapun juhlinta sujuu normaalisti tänä keväänä
Naisfiguuri ja suihkulähteen reunalla olevat merileijonat irrotetaan ja siirretään konservoitavaksi toukokuun alkupuolella vapun jälkeen. Vapun juhliminen ja patsaan lakitus sujuvat normaalisti tänä keväänä. Vapun 2024 tilanne on tällä hetkellä auki, sillä aukion korjaus voi kestää kesälle 2024.
Havis Amanda kuuluu Helsingin kaupungin taidekokoelmaan, jota HAM Helsingin taidemuseo hallinnoi. Teoksen teknisestä ylläpidosta, kuten vesijärjestelmistä vastaa kaupunkiympäristön toimiala.
Learn more
Lisätietoja veistoskokonaisuudesta
Havis Amandan kunnostuksen verkkosivu
Jaa Teksti:Helsingin kaupunki / uutiset [...]
Read more...
Havainnekuva Vaasanpuistikon, Pengerpolun ja Vaasanpolun muodostaman aukion suunnitelmasta. Kuva: Maisema-arkkitehtitoimisto NÄKYMÄ Oy
Maaliskuussa viikon 11 lopulla, aukion puustoa harvennetaan neljän tammen verran, sillä nykyisellään ne eivät mahdu kasvamaan kookkaiksi. Jäljelle jäävät puut saavat näin lisää valoa ja tilaa kasvaa. Säilyvien puiden ympärille tehdään pyöreät istutusalueet pensaista ja perennoista.
Varsinaiset kunnostustyöt alueella alkavat alustavasti heinäkuun alussa.
Aukiolle lisätään perennoja, pensaita ja sijoitetaan pienpuita suurissa istutusruukuissa. Istutukset vehreyttävät aukiota ja luovat puistomaista tunnelmaa etenkin puistikon pohjoispäätyyn.
Huonomaineisesta aukiosta viihtyisäksi tapahtumapaikaksi
Vaasanpuistikko sitä reunustavine polkuineen on keskeinen kaupunkiaukio, joka sijaitsee liikenteellisesti tärkeässä solmukohdassa. Kaupunkikuvallista ilmettä ja viihtyisyyttä parannetaan alueen rakenteiden, pintamateriaalien ja valaistuksen uusimisella.
Valmistuttuaan Vaasanpuistikko toimii myös viihtyisänä oleskelu- ja tapaamispaikkana, esimerkiksi kaupunkitapahtumissa, joihin uudistettu aukio antaa hyvät puitteet. Nykyisellään rauhattomaksikin mielletty aukio saa paremman ja nykyaikaisen valaistuksen, joka parantaa alueella näkyvyyttä.
Alueen houkuttelevuutta tulee lisäämään myös uusi monivärinen luonnonkivilaatoitus, joka kattaa koko aukion ja ympäröivät polut. Kiveyksen kehämainen pohja luo selkeän tilan tapahtumille. Avoin kiveysalue mahdollistaa myös terassit sekä erilaiset liikkuvat myyntipisteet. Esteettisyyttä lisää puistikkoon sijoitettava Helsingin taidemuseo HAM:n kokoelmaan valmistettava taideteos, joka koostuu viidestä erillisestä veistoksesta.
Puistikon kunnostustöiden arvioidaan valmistuvan kesäkuuhun 2024 mennessä. Viimeksi Vaasanpuistikkoa kunnostettiin metroaseman rakentamisen yhteydessä vuonna 1984.
Lisää aiheesta
Katu- ja puistosuunnitelma (pdf)
Kaupunkiympäristölautakunnan päätös 29.11.2022: Vaasanpuistikko, Pengerpolku ja Vaasanpolku, Alppiharjun kaupunginosan puisto- ja katusuunnitelman hyväksyminen (pdf)
Jaa
Teksti ; Helsingin kaupunki / uutiset [...]
Read more...
Talvi on taittunut jo kevään odotukseen. Yöllä on ollut kovaa pakkasta, mutta päivät lämpimiä jos sattuu aurinko paistaa. Olin kummipojan kanssa vähän puunkaadossa,
kummipoika kaatoi ja minä katselin. Auttelin kyllä, kannoin ja pyörittelin pöllinpätkiä vähän yhteen kasaan, etteivät jääneet toisen puun alle. Hokasin ettei enää tässä iässä paljoo jaksa rehkiä, mutta sitkeesti uurastin, sisulla pikemminkin. Kaksi ensimmäistä puuta kaatui mallikaasti, juuri sinne minne pitikin, mutta kolmas puu, koivu jossa oli leveä latvus, rysähti vanhan kasvihuoneen päälle, osittain. Kummipoika pyyteli anteeksi ja oli kovin pahoillaan, mutta vähättelin tapahtunutta, vaikka otti kyllä pattiin. No luulisin että putket saa vielä oikaistua, vaikka muutama meni kyllä tosi mutkalle. No, tekevälle sattuu ja muutenhan puuhomma meni ihan hyvin ja tuli saatua raitista ilmaa noin 5-6 tuntia. Kovempi homma on sitten kun alkaa kerätä oksia pois. Pöllien halkominen ja klapeiksi teko ovat urakka sinänsä, mainitsemattakaan kunnon pinousta. Ennen kesää tarttis kerkii..
Teksti: Orvo Levonniemi [...]
Read more...
Kaunissaaren mökit tulevat kaikkien helsinkiläisten varattaviksi Varaamo-palveluun maanantaista 13.maaliskuuta 2023 kello 10 alkaen. Pihlajasaaren kokoushuviloiden ja saunojen varaaminen alkaa keskiviikkona 15.maaliskuuta 2023 klo 10 alkaen.
Varauksen teet helposti osoitteessa varaamo.hel.fi
Kaunissaaren mökit
Sipoon saaristossa sijaitseva Kaunissaari soveltuu retkeilyyn, telttailuun ja kalastukseen. Saaressa on kallioisia ja kivikkoisia rantoja sekä upeita hietikoita. Kaunissaareen pääsee yhteysaluksella tai omalla veneellä. Saaressa on keittokatoksia sekä ravintola ja kesäisin kävijöitä palvelee myymälävene.
Kaunissaaressa on Varaamon kautta varattavissa seitsemän mökkiä. Voit tehdä varauksen 13.3.2023 klo 10 alkaen. Mökit voi varata aina viikoksi kerrallaan ajanjaksolla 29.5.−3.9.2023. Mökkien varausaika on maanantaista sunnuntaihin. Varauskalenterista valitaan vain varauksen aloituspäivä.
Taxi-mökki 315 €/viikko max 4 henkilöä
Roopen mökki 409 €/viikko, max 6 henkilöä
Liiton mökki 420 €/viikko, max 6 henkilöä
Sataman mökki 441 €/viikko, max 7 henkilöä
Vinomökki 441 €/viikko, max 7 henkilöä
Rantamökki 525 €/viikko, max 7 henkilöä
Kerhon mökki 588 €/viikko, max 10 henkilöä
Pihlajasaaren kokoushuvilat ja saunat
Pihlajasaari sijaitsee Hernesaaren edustalla, noin 10 minuutin merimatkan päässä. Saareen on vesiliikenneyhteys Merisatamasta ja Ruoholahdesta. Saaren luonto koostuu kallioista, metsiköistä, lehtomaista sekä kallio- ja hiekkarannoista. Monipuolinen luonto, hyvä sijainti ja toimivat palvelut ovat tehneet Pihlajasaaresta helsinkiläisten suosituimman kesäsaaren.
Pihlajasaaressa on varattavissa kaksi kokoushuvilaa ja yksi sauna. Voit tehdä varauksen 15.3.2023 klo 10 alkaen. Pienimuotoisiin juhliin ja kokouksiin soveltuvat huvilat ovat varattavissa päiväkäyttöön klo 10–21 (22.5. – 27.8.2023). Saunavuorot ovat varattavissa tiistaista sunnuntaihin (1.6.−27.8.2023).
Villa Wästanhäll 26 €/tunti, max 14 henkilöä, ei yöpymismahdollisuutta
Villa Björkas , 36 €/tunti, max 20 henkilöä, ei yöpymismahdollisuutta
Rantasauna 159 €/ 3 tuntia, max 7 henkilöä
Pihlajasaaressa on myös Aalto-sauna (62 €/ 2 tuntia, max 6 henkilöä), joka tulee varattavaksi Varaamoon myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
Varauksen tekeminen onnistuu helposti Varaamo-palvelussa
Varaamo on Helsingin kaupungin tilavarauspalvelu, josta kaupunkilaiset voivat varata julkisia tiloja ja laitteita omaan käyttöönsä. Varauksen tekemistä varten tarvitset voimassa olevan sähköpostiosoitteen, johon on liitetty jokin seuraavista tunnistautumistavoista: Yle-tunnus, Facebook- tai Google –tili. Maksun voit suorittaa verkkopankkitunnuksilla, lompakolla tai maksukorteilla.
Mökit ja saunat ovat erittäin kysyttyjä. Suuret kävijämäärät voivat tilapäisesti ruuhkauttaa tilavarauspalvelun. Pahoittelemme etukäteen mahdollisia ongelmia varauksen tekemisessä.
Jaa
Teksti: Helsingin kaupunki / uutiset [...]
Read more...
Alppiruusupuiston kohentaminen jatkuu Haagassa, kun koko pääsisäänkäynti Laajasuontien puolella uusitaan tänä kesänä. Sisäänkäynnille rakennetaan uusi portti, ja sisääntuloa kohennetaan myös istutuksin. Uuden portin rakentamisen vuoksi kaadetaan yksi puu maaliskuun aikana ennen lintujen pesintää.
Kunnostuksen osana myös puiston kasvillisuutta uusitaan. Puistoon istutetaan muun muassa yli kaksikymmentä uutta alppiruusuntainta sekä perennoja ja köynnöksiä. Puiston tapahtuma-aikaisten järjestelyjen sujuvuutta parannetaan tuleville vuosille. Puistoon lisätään myös pyörätelineitä ja roska-astioita.
Puisto on avoinna kävijöille myös kunnostustöiden aikana. Kunnostuksen on tarkoitus valmistua elokuun lopussa.
Alppiruusupuiston kunnostus alkoi viime kesänä, jolloin puisto sai uudet opastaulut sekä ääniopastuksen. Haagan Alppiruusupuisto on Helsingin suosittu kesänähtävyys, ja kukinnan aikaan touko-kesäkuussa puistossa vierailee tuhansia helsinkiläisiä ja matkailijoita ihailemassa kukkaloistoa. [...]
Read more...
Peruskorjaus alkaa valmistelevilla töillä, joita ovat esimerkiksi raitioliikenteen ajolankojen poisto sekä työnaikaisten liikennejärjestelyiden rakentaminen. Raitioliikenne siirtyy Runeberginkadulle heti maanantaina 6. maaliskuuta.
Peruskorjaus tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen työt alkavat Postitalon ja Oopperan välisellä osuudella.
Ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista tehdään valmistelevia töitä. Kaupunki tiedottaa 6. maaliskuuta alkavalla viikolla tarkemmin liikenteen muutoksista ja milloin työmaa ottaa ajokaistoja ja muita alueita työmaan käyttöön.
Katutyö vaikuttaa tulevien vuosien aikana monin tavoin alueella liikkumiseen, joten matkoihin kannattaa varata totuttua enemmän aikaa ja mahdollisuuksien mukaan suosia joukkoliikennettä. Moottoriajoneuvojen läpiajo säilyy koko urakan ajan, ja käytössä on yksi kaista suuntaansa.
Kulku kiinteistöihin säilyy
Katutyön aikana jokaiseen kiinteistöön pääsee kulkemaan, mutta totuttuihin reitteihin voi tulla muutoksia ja matka-ajat voivat olla tavallista pidempiä. Kiertotiet opastetaan kadulla. Käytössä olevien ajokaistojen sijainti ja liikennejärjestelyt muuttuvat töiden edetessä.
Muutoksia bussien ja raitiovaunujen reitteihin 6. maaliskuuta alkaen
Raitiolinjat 4 ja 10 sekä bussilinjat 63, 212, 213 ja 400 siirtyvät 6. maaliskuuta alkaen kulkemaan Runeberginkatua Mannerheimintien sijaan. Muut bussilinjat säilyvät Mannerheimintiellä.
HSL kertoo joukkoliikenteen muutoksista tarkemmin sivuillaan hsl.fi sekä muissa kanavissaan.
Tietoa tarjolla useassa eri kanavassa
Työmaan etenemistä on mahdollista seurata seuraavista kanavista:
Ajantasaiset tiedot työmaasta ja voimassa olevat liikennejärjestelyt päivitetään urakoitsijan verkkosivuille: manskunkatutyöt.fi (6.3. alkaen)
Seuraa katutöitä Facebookissa: facebook.com/uusimannerheimintie
Perustietoa katutyöstä kaupungin sivuilla: hel.fi/mannerheimintie
Vaihtoehtoisia reittejä työmaan ohi
Mannerheimintien työmaan läpi voi ajaa moottoriajoneuvolla koko remontin ajan. Kuitenkin on suositeltavaa käyttää korvaavia reittejä, jos se suinkin on mahdollista. Alla olevalla kartalla kuvattu joitain reittejä, joilla työmaan voi kiertää.
Helsingin suurin katuremontti tehdään kahdessa osassa
Mannerheimintien peruskorjaus tehdään kahdessa osassa, ja sen on arvioitu valmistuvan loppuvuonna 2025. Työmaa ulottuu osin myös Mannerheimintien poikkikaduille.
Ensimmäisenä korjataan Postikadun ja Runeberginkadun välinen osa vuosina 2023–2024. Loppuvuoden 2024 aikana työt siirtyvät Runeberginkadun ja Reijolankadun välille, kun ensimmäinen vaihe on valmis liikenteellisesti.
Peruskorjauksessa uusitaan kadun alla olevat vesiputket, sähkökaapelit ja muu kunnallistekniikka, raitiotiekiskot ja Baanan ylittävä silta sekä rakennetaan Mannerheimintielle yksisuuntaiset pyöräväylät.
Mannerheimintien peruskorjaus lukuina
Putkiremontin aika – Mannerheimintien vanhin yhä käytössä oleva vesijohto on vuodelta 1877.
Kadun alla tapahtuu – Uutta vesijohtoa 2,3 km ja uutta sadevesiviemäriä 3,1 km.
Uudet kiskot – 2,6 km uutta raitiotiekiskoa.
Helsingin toiseksi vanhin silta uusitaan – Baanan ylittävä Mannerheimintien silta on vuodelta 1894.
Helsingin suurin katuremontti – Urakka-alueen pituus noin 2,8 km ja pinta-ala noin 102 000 m2.
Learn more
Mannerheimintien peruskorjaus Facebookissa
Perustiedot Mannerheimintien uudistuksesta
Urakoitsijan verkkosivut (aukeaa 6.3.)
Tietoa viittomakielillä Mannerheimintien remontista
Teksti: Helsingin kaupunki / uutiset
[...]
Read more...
Kosari, talkkari, tsilari. Voiks olla stadilaisempaa ammattii ku tää. Nyt ku funtsin, niin tää meidän hösen talkkari oli bulisti tärkeempi kasvattaja ku vaik oma faija. Ainaski meidän pitskun kundit joteski skagas jos ne oli duunannu jotain dorkaa enemmän tän tsilarin dumista ku vaik niitten faijan. No, viereisen hösen tsilari rouva Koivu, oli yks snadisti pyylevä häijy muija. Sitä studas kyllä sen hösen bulit äijätki.
Tän meidän hösen koko ruljanssi pyöri tän meidän talkkarin handuissa. Gartsan lakasu ja tvettaus ja talvella snögen kolaus oli kosarin arkiduuneja. Ja sit se joutu ainaski pari kertaa yössä herään ku sen tartti väijyy, et eldis flekkais pannuhuoneen pätsissä, et kuumaa vodaa riitti ja ettei jengin talvella tarttenu frysaa. Sit aamulla se häippäs sen leipäduuniin raksalle.
Ja ihme juitsu jota vieläki joskus funtsin. Pitiks tää hemmo leedipäivii ikinä. Aina ku jonkun himassa oli jotain feeluu, vaik et hanat tippu, viemäri döfas tai se oli posessa, niin ei silloin joutunu koskaan imelästi slibaan, et sopisko herra tislarin rientää tätä katastrofii handlaan. Vaikka oli sit sunnuntai tai tiistai, kesä tai talvi niin ei konsa funtsittu, et voisko tää kundi joskus ollakki vaik klesa ja potee jotain tautii himassa. Ei ku et hariappia jäbä tänne fiksaan tää keissi.
Isännöitsijä sit koputteli jengin omaatuntoo joulun alla, ku se keräs joulufyrkkaa tsilarille. No, se tais kyl olla ainoo tattis tän kosarin duunille koko sinä vuonna. Niin funtsikaa nyt snadisti, voisko enää hitata tällasii äijii tai muijii, jotka viittis uhraa koko niitten sosiaalisen elonsaki jonkun haussin ja sen jengin hyvänolon takii. Olla ku partsikkakundit aina valmiina.
.
Talonmies Pikkarainen mun skidiajan riemukkain talkkari. Meidän hösen tsilarin himafönari raban dörtsin vasemmalla puolella. Mun himan keittiön fönari oikeella.
Teksti ja kuva: Jaakko Koroma [...]
Read more...
Aamu on usvainen.
Kosteusvaurio on siirtänyt
säätiön ompelimon muualle.
Baarit ovat sulkeneet ovensa.
Aasialaiset munuaishoitolat,
kampaamot ja tatskaliikkeet
eivät ota asiakkaita näin aikaisin.
Kariutuneet toiveet
valuvat kusivanana
Flemaria alas Hesarille.
Hurstin Valinta Hesarilla
aukenee vain keskiviikkoisin
ja perjantaisin.
Seinästä saa fyrkkaa yötä päivää.
Lippakioskin suojassa
varhainen rollaattorinainen
on voittanut paalupaikan leipäjonossa.
Lähellä kasvavan lehtipuun
silmut ovat puhjenneet.
Liikennevalot vaihtuvat punaisiksi.
Viikonlopun hiipiessä
aamujurrissa Kallioon
minä ylitän kadun.
Kirsikkapuut kukkivat Karhupuistossa.
Matti Laitinen
8.5.2015
Julkaistu: 05.03.2016 Kirjoitti: Slämy toimitus • [...]
Read more...
Myytäväksi suunnitellaan muun muassa ravintolakäytössä olevia Kaivohuonetta ja Klippania sekä Kulosaaren kartanon rakennuksia. Kaupunki luopuu suunnitellusti kohteista, joilla ei ole käyttöä sen omassa palvelutuotannossa.
Yksi myytävistä kohteista on ravintolakäytössä oleva Klippan Luoto-saarella Kaivopuiston edustalla. Kuva: Kim Öhman / Helsinki Partners
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee 11 kohteen myyntiä koskevaa suunnitelmaa kokouksessaan 7. maaliskuuta.
Osa kohteista on tarkoitus myydä tarjouskaupalla ja osa neuvottelumenettelyllä. Jos lautakunta hyväksyy suunnitelman, rakennusten myynti on tarkoitus aloittaa tänä vuonna.
Kohteissa on ravintoloita, kuntoutustoimintaa ja asumista
Tarjouskaupalla myytävien kohteiden joukossa ovat Kaivopuistossa sijaitseva Kaivohuone ja puiston edustalla Luoto-saarella sijaitseva Klippan, jotka ovat vuokrattu ravintoloiksi. Rakennukset pysyvät jatkossakin ravintolakäytössä.
Kulosaaren kartanon rakennukset suunnitellaan myytäväksi matkailu- ja tapahtumakäyttöön. Myyntisuunnitelmaan sisältyy 11 rakennusta, jotka ovat suojeltuja. Tavoitteena on myydä myös Itä-Helsingissä kaksi historiallista rakennusta, Villa Solvik ja Rastilan kartano.
Myytäväksi suunnitellaan myös Malmilla sijaitsevia kuntoutustoiminnan käytössä olevia rakennuksia. Malmikoti Kunnantiellä ja Malmin päivätoimintakeskus Vanhalla Helsingintiellä ehdotetaan myytäväksi neuvottelumenettelyllä sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön.
Kaikki myytäväksi suunnitellut kohteet:
Iso Puistotie 1 (Ravintola Kaivohuone ja talousrakennus)
Klippan (Ravintola Luoto)
Kartanomuseontie 3 (Lystikukkula-asuinrakennus ja varasto)
Yhdyskunnantie 72 (Risulan torppa, asuinrakennus)
Kunnantie 2 (Malmikoti-asuntolakerrostalo)
Vanha Helsingintie 9 (päivätoimintakeskus)
Keulakuvantie 18 (asuinhuvila, talousrakennus ja sauna)
Karavaanikatu 4 (Rastilan kartano, ravintola- ja kokoontumistila)
Gustav Pauligin katu 19 (Villa Solvik, ravintolatila)
Hallkullanniemi 8, (Vuosanta, kaksi asuinrakennusta, sauna ja viisi talousrakennusta)
Kipparlahden silmukka 5 (Kulosaaren kartano, kokoontumis-, asuin-, sauna- ja talousrakennuksia)
Helsinki luopuu suunnitellusti rakennuksista
Helsingin kaupungin tavoitteena on luopua rakennuksista, joita se ei tarvitse omissa palveluissaan tai joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä. Näin kaupungin varat voidaan kohdentaa pääasiassa koulujen, päiväkotien ja muiden palvelurakennusten kunnostamiseen ja ylläpitoon.
Rakennukset valitaan myyntiin muun muassa niiden kunnon ja kehityspotentiaalin perusteella. Nyt myyntiin esitettäviin yhteentoista kohteeseen on tulossa merkittäviä perusparannuksia tai niissä on jo välittömiä remonttitarpeita. Kaupungin arvion mukaan kohteiden laskennallinen korjausvelka on noin 7,7 miljoonaa euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan summaa, jolla kohteet saataisiin remontoitua kohtuulliseen käyttökuntoon.
Nyt myyntiin esitettävien kohteiden lisäksi suunnitteilla on noin tusinan verran muitakin myyntejä, joiden aloittamisesta kaupunkiympäristölautakunta on päättänyt jo aiemmin. Lisäksi useita myyntejä on parhaillaan viimeistelyvaiheessa.
Teksti: Helsingin kaupunki / uutiset
Jaa [...]
Read more...