Dino
Piirros: Olli Anikari, Dinon muotokuva
Viime lördiksenä mä en kyntänny tsöraa Hagiksen tortsalle. Mä tsittasin himassa ja minnailin ku joku proffa skrivas joskus Hesarissa, et lemmikkieläinbisnes shamlaa trabeleit boltsin safkatilanteeseen.
Proffa bamlas, et lemmikielukoit pitäis funtsii samas sarjassa ku safkaelukoita. Molemmist börjaa samanlaisii trabeleit luonnon näkövinkkelist. Eikä kyse oo vaan niiden skuttaamist skeidoist, vaan siitä mikä niiden hiiliklabbin jälki on täs ekosysteemissä.
Boltsin jengil on jotain 600 miljoonaa dogii ja vielä bulimmin kattei. Se on bulimmin ku villei dogei ja kattei on koko boltsilla. Härmäs dogei ja kattei on jotain promille boltsin määräst. Proffa bamlas, et ku dogit ja katit hatkaa skutsiin ja ku niist tulee siel villei, ni ne shamlaa bulei trabeleit luonnonvarasille elukoille. Ne spredaa klesoi ja skruudaa muita elukoita. Joistain dogeist ku budjaa ihmisten himassa, on tullu sisäsiittosii ja siks niil on daiju- ja bodiklesoi. Dogien alkuperäset ja snygit bruukikset on hatkannu vekka, bamlas Proffa.
Lemmikkielukkabisnes on menny överiks, ku dogien ja kattien kloddei duunataa liukuhihnalt. Jotku fongaa sit jostain sademetsistä villei elukoitaki ja blisaa niitä jengille. Nykyää jengil onkin mitä kummallisempii elukoit himassa.
Mä funtsailin nyt stärämmin tota dogi-katti osastoo. Kymmenen bulimman kantrin dogien safkan viljelyyn tarvitaa jotain 500 000 neliökilsaa landee. Kattien safkaan landee tarvitaa viel bulimmin. Jos härmäs duunattais ite kaikki lemmikkielukoiden safka, ei meil taitais riittää landee ihmisten safkan viljelyyn. Esimerkiks Japanissa lemmikkielukoiden safkaan tarvittais peltsii jotain 70 % hela landest!
Nyt ku nää safkat hamnataa kehitysmaista, ni siel revarutsijengille ei riitä peltsii mis viljellä safkaa. Ne joutuu skruudaa rupia polvista. Fitti juttu -vai mitä?
Mä olen budjannu melkeen koko ikäni kimpassa dogien kanssa. Mun kanssadallaajina on ollu pari Bokserii, Briardi, ihan redi Moro ja nykyään Lapindogin pentu. Tää Moro oli nimeltään Osku ja se eli seittemäntoist kesäseks. Samaan aikaan Oskun kanssa, meil budjas katti, jonka nimi oli Hessu. Sekin dallas jotain viistoist kesää.
Mä olen aika eläinrakas tyyppi ja diggaan melkee mitä tahansa elukoita. Töllöst tulee tsiigattuu elukkaproggiksii. Nykyää mä oon tsiigannu sitä “koirakuiskaajaa”, ku se heppu tuntuu haldaavan noi dogit niin ku omat ryppyset handut.
Sen jälkee ku Osku ja Hessu delas, me oltiin muijan kanssa monta vuotta ilman elukoit. Me kyl liisattii naapurin “tikkujalka-Affee”, tai tyttären “Duracel-Corgi-Ellii” ja tyttärentyttären bulii Rotweilerii, Hannibalii. Sillai sai kliffasti aina dogikuumeen stumpattuu vekka, ku aadee-hoodee Elli tai buli Hande oli pari päivää visiitillä. Nyt me keräillää kusisii tsaittreita ja skeidakikkareita lattialta.
Tää lappalainen, Ahkku harjottelee skeidaamaa ulos. Meil on aina ne skeidapussit fikkas. Se on ihme homma, ku jengi antaa dogien skeidaa jalkiksille tai pitskulle. Ei se nii buli homma oo skaffaa ne kikkareet skeidapussiin ja stikkaa roskikseen. Kohta ku snöge smelttaa, ni gartsat döfaa taas “luonnolle”.
Dogit ja katit on kyl kliffoi, mut kuin kauan meil riittää safkaa niille, ku kaikille boltsin heeboillekaa sitä ei tunnu riittävän?
Funtsaa OlliBull, nakuklabbi Valkan kundi.
Julkaistu: Kirjoitti: •