Tääki, ton gartsan ylitys on meitsille nykyään födannu extriimiurheiluks. Oon aina Ågelin Friidullekki kaveerannu, et noi punaset lyysit ei niinku skulais mitään bulimpaa roolii kundille, joka on födannu ja budjannu Tölikässä. Et ne oiski niinku vaan jotain suuntaa-antavii. Jos ei näy bilikaa mailla eikä halmeilla, niin on meitsistä aina ollu joteski dorgaa staijaa venaamassa ei mitään ja tsiigaamassa tyhjää gartsaa, et nää lyysit sit joskus suostuis vaihtuun.
Älkää kuiteskaa bamlatko tätä pikkupilteille jos ne vaikka kävis Lapparin kansista ja joutuis joka päivä ylittää meitsin skolereittiin kuulunutta vilkasta Mekluu tai Lapinlahdengartsaa.
Vaiffin kera ku treenattiin eilen himassa vislaa duuona tota ”Muistatkos Emmaa . . .”. mut ei tullu ku suhinaa. Just niinku nää meitsin landen bulit koivut leppeessä kesäblosiksessa. Onneks vielä pystyy skriinaan näillekki kaikile hukatuille juitsuille. Mut tsiigataan nyt vaan, et miten kauan.
Vilkas Meklu meitsin skolegartsa joskus kauan kauan sitte.
Teksti ja kuva:Jaakko Koroma