Aihearkisto: Gamlat fotot

Yliopisto ja Yliopiston kirjaston höörnat ei juurikaan muuttuneet, bilkat on vähä eri mallisii ku 40-luvun lopulla. Kansalliskirjasto on Carl Ludvig Engelin suunnittelema ja se valmistu 1840 ja otettiin käyttöön 1845. Laajennusosa valmistu 1906, sen suunnitteli Gustaf Nyström. Kirjastoon on tehty … Lue loppuun →

Keskuskatu oli Stadin busineksen sydän. Bilikoiden mahtava parkkirivistö kertoo vauraudesta ja vallasta.

1868 . Katajanokka.Taustalla Uspenskin katedraali ja etualalla Katajanokan mökkejä nykyisen Satamakadun ja Katajanokan puiston paikalla. Edessä keskellä tontti 50.

Kauppatortsa sillon kun stadilaiset stöbat tuoreet safka-aineet, siis ennen peltomarkettien aikaa… Ympäristön haussit on edelleen tunnistettavissa – onneks agraariporukat ei oo tuhonnu ihan kaikkee.

Korkeasaaree mentii lautalla, joka lähti Pohjoisrannan päästä. Tosta lautasta duunattii nykyinen Emma-biletysbotski.

Taka-Tölikässä oli duunattu uus puisto. Toisessa haussissa oikealla oli J.K. Paasikiven privahima.

Töölönlahti ennen Finlandia-haussii. Vasemmalta, alareunan haussissa Storyville, Kansallismuseo, Suomen Sokerin tehtaiden piiput, Stadionii buggattiin, vesitorni ilman Lintsii, Hakasalmen huvila…

Olympiakylä Käpylässä oli redi jo ennen peruutettuja skaboja.

Taka-Tölikassa Topeliuksengartsalla suhas trollikat

Mikonkatu oli kans Stadin liike-elämän kiihkeää ja toimeliasta keskustaa.

Välitortsan ((Erottajan) kaivo Stadin vodan alkuaikoina. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat

Säveltäjämestari Jean Sibelius kuoli 91-vuotiaana 20.9.1957 kotonaan Järvenpään Ainolassa. Suurkirkossa jäähyväiset oli jättänyt 17 000 suomalaista ja YK:n yleiskokous vietti hiljaisen hetken Sibeliuksen muistolle. Kuva hautajaispäivävältä 30.9.1957 mestarin viimeiseltä taipaleelta kohti Ainolaa.

Kuva Pasilasta, ennen kuin se liitettiin Stadiin 1912. Tontit olivat tosi snadeja, eikä piirrustuksia yleensä käytetty taloja kun bygattiin. Talot oli rskennettu kaavoittamattomalle vuokramaalle työväestön huutavaa asuntopulaa jeesaamaan.Näin asutus tuli todella tiiviiksi. Stadiin liittämisen jälkeen Pasilakin sai pikkuhiljaa kunnallistekniikan. Kuvassa … Lue loppuun →

Vain vajaa kaksi kuukautta ennen talvikrigua paljastettiin 1.10.1939 Aleksis Kiven patsas Steissin torilla. Siitä oli käyty skaba, jonka oli voittanut ”kansallisveistäjämme” Wäinö Aaltonen. Hanke oli ollut vireillä jo parikymmentä vuotta. J. K. Paasikivi oli edellisenä päivänä matkustanut Moskovaan neuvottelemaan, joten … Lue loppuun →

Laivaliikenne Stadin ja Tallinnan välillä 1880-luvun lopussa ja 1890-luvun alussa oli hyvin vilkasta. Tämä tuolloin varsin uusi höyrylaiva s/s Hebe seilasi juuri tuota väliä. Laivan omisti Åbo Läns Kustångsbåt Aktiobolaget. Tekstistä ja kuvasta voi päätellä myös seuraavaa. Tuohon aikaan ei … Lue loppuun →

Maailmanlaajuinen lama koski myös koko Suomea ja Stadia. Valtiovalta ja kaupunki pyrki järjästämään näinä vaikeina vuosina 1930-luvun alkupuolella hätäapu- ja työllisyystöitä. Koneita ei juuri näillä työmailla käytetty ja miehet sekä monet naisetkin tekivät raskasta ruumiillista työtä henkensä pitimiksi. Tämä foto … Lue loppuun →

Foto on otettu syyskuussa 1943 eduskuntatalon portailla. Siinä joukko maan parhaimpia talkootyöntekijäkundeja poseeraa palkinnoksi saamallaan Stadin matkalla. Ohjelmaan kuului nähtävyyksiä ja teatterissakin käynti. Se on saletti, että kaikkien kledjut ovat olleet parasta, mitä on löytynyt himasta ja naapureista. Tässä onkin … Lue loppuun →

Stadin työväestö vietti viime vuosisadan alussa liikenevää vapaa-aikaansa paljon Kivinokassa, Korkeasaaressa ja nimenomaan elantolaiset Lammassaaressa. Tässä potretissa Elannon leipurit puolisoineen ovat varmasti duunanneet ykkösensä päälleen, sillä nyt vietetään Juhannusta 24.6.1911. Kundeilla on skotsat päässä ja gimmoilla ajan tavan mukaan huivit. … Lue loppuun →