Merimirri Saaristomerellä (osa II)

Aamulla Merimirri ja Marnix käänsivät taas keulat himaan päin. Ylitämme Kihdin selän hienossa säässä ja suuntaamme Villa Foxiin. Kettusten kesäsaareen Lotoon.

Kettusilla Villa Foxissa

Yllätettiin heidät  tvettaamassa räsymattoja, mutta ei se estänyt heitä olemasta ylenpalttisen vieraanvaraisia. Kettunen, keskiyön cowboy, tarjos ”pienet punssit” ja me jätimme hänelle tuliaiskossut. Tsitattiin ja bamlattiin pitkälle pikkutunneille. Yks yö goisattiin Kettusten rantsussa ja läksimme aikaisin aamun koitteessa. Tankattiin ja käytiin ostoksilla Houtskärissä. Makee poukama löytyi Ängsö Krabbholmen nimisen saaren rannasta.

Fantsu ilta, ihan pläkää. Puolikuu paisto ja teki taikojaan. Lempi leiskui ja kuutamouinti kruunasi loppuyön. Aamulla siinä kuuden maissa, kuulimme juttelua ja kolinaa. Tsiigasin hytin fönsteristä ja näin sbulin valkoisen pullasorsan skruudilla Marnixin vieressä. Oli koputellu Marnixin kylkeen kunnes porukka heräs. Kaunis näky.

Kymmeneltä oltiin taas matkalla. Nötön saari siinsi kutsuvana. Joten keula kohti Nötöä. Siellä döfas savustuspönttö joten jäimme venttaamaan merten gurmeeta – kampelaa.

Savukaloja osatamassa…

Siinä ventatessa kletrattiin saaren korkeimmalle kaltsille, josta avautu upeet maisemat lähisaaristoihin.

Nötössä on erikoinen, vanha 1756 rakennettu  Pyhän Abrahamin puukirkko ja  snadi tuulimylly. Luonto on tosi kaunis ja kukkia vaikka minkälaisia. Tsennasin mm. käärmeenpistoyrtin, verikurjenpolven, mäkimeiramin, neidonkielen, ja ranta-alpin.

Skruudattuamme savukampelat kevyen valkkarin kera, jätimme Nötön tuulimyllyineen taaksemme.  Björkössä meidän piti treffata vanhat tutut:  Marke ja Harri ja keltainen botski: Fibola. Siellä he jo odottivat meitä. Vene-lehden artikkelin mukaan Björkö on maallinen paratiisi. Kaunis saari, johon mahtuu sisäjärvikin, syvä ja kirkasvetinen.

Jännä se olikin, aika sbuli ja todella merenpinnan yläpuolella! Järveä ympäröi kihararunkoiset puut, en tiedä oliksne pähkinää vai haapaa, ei ne koivuja ainakaan ollu. Seuraavaks päiväks oli luvattu ukkosta ja blosista. Koska vielä oli leedii päätettiin mennä tsiigaa oisko Jurmoss vielä tilaa. Pian oltiin kaikki kolme venettä Merimirri, Marnix ja Fibola rinnakkain Jurmon pikku-laiturissa. Jurmo-Perin savustuspönttö savuss ja sen muija oli leiponu sämpylöitä ja munkkeja. Hinnat oli noussu: Kampela kympin tsibale (edellisvuonna 3 mk), sämpylät 4 mk, munkit 4,50 kaikkien mielestä kovat hinnat. Yöllä rengnas ja taivas oli aamulla tasaisen harmaa. Ilma oli oikein kliffan tuntuinen, joten lähdettiin tsiigaa saarta. Munkkiringit, jotka muistuttaa jatulintarhoja, sai mielikuvituksen liikkeelle. Mitähän niissä öisin tapahtuu?

Käytiin saaren lounaiskärjessä, koko matkan oli pyöreitä kivenmurkuloita vieri vieressä ties kuinka syvälti. Matka edestakaisin oli n. kolme kilsaa. Päätettiin tehdä seuraavana päivänä samanlainen redu toiseen suuntaan.

Fibolass oli yöllä joku skragiss ja Harri lähti viemään friidukaveriaan mantereeelle. Me tehtiin redu koilliskärkeen. Ilma kirkastui joten pulahdimme uimaan, vain hanhet seurasivat meidän naku-uintia. Illalla painuimme Merimirriin goisaan, kun Mauri ja Sisko lähti vielä lysnaamaan Jurmo by nightiä. Isolla laiturilla oli ollut hyvä meininki päällä. Onneks oltiin pikkulaiturissa, jonne mekkala ei kantautunut.

Jurmosta suunttiin vielä Borstöhön, jossa on mm. merimuseo ja Gumma, puinen laivan keula- eli kaljuunakuva kaltsilla.

Savukampelaa ei ollut saatavilla, joten tsöbattiin fisut pyyntituoreina ja mentiin Yxskäriin, jota Harri oli suositellu. Siellä savustettiin ostetut kampelat, nautittiin snadit ”punssit”. Valkeni taas yks ihana kesäinen aamu merellä ja mulla puhkes runosuoni. Tein laulun tälle kauniille saarelle:                           

Yxskärin aamu                                        

On snygi tää Yxskärin ranta, / kun notskista hiillos pois hiipuu / ei pilveekään taivaalla näy / nyt suulberi lämmittää kaltsit / kun menny on yö / ja kimmeltää kesäinen aamu / ja tiirat ne laulelee / Me Yxskäriin skiglaamme vielä / ja botskimme tänne taas  tuomme / kun heinäkuu lämpöään suo / taas kaiffarit treffataan täällä. / Kun mennyt on yö / kun kimmeltää kesäinen aamu / ja tiirat ne laulelee. /

Yxskärin villiruusupensaat döfas vienosti, kun nostimme ankkurit. Olimme himaan päin koko ajan tulossa, mutta vielä pysähdyimme monessa saaressa. Parasta koko veneilyssä on se, ettei tehdä mitään etukäteis-suunnitelmia, mennään sinne mikä näyttää kutsuvimmalta kohteelta. Parin tunnin päässä Yxskäristä oli Rosala, jossa on hyvä kauppa ja hyvät kampeloiden savustuspöntöt. Vaihdettiin kuulumisia naapuriveneiljöiden kanssa ja skruudattiin (taas) ihanat savukampelat uusien perunoiden ja pilssi-kylmän valkkarin kanssa.

23.7. mätäkuun eka päivä alkoi usvaisena ja hiostavana ajamme pysähtymättä Fladaliin, Tammisaaren ulkosaareen. Ukkosta tuntuu olevan ilmassa. Kaikki kolme venettä taas yhdessä, sillä Fibola oli tullut Fladaliin ja venttas meitä siellä. Yöllä satoi kaatamalla. Ukkonen jyrähteli silloin tällöin, jostain kuului musiikkia. Nukkumatti hiippaili sinisissä sukissaan veneisiimme. Aamulla erkanimme kukin omiin kotisatamiimme. Fibola ja  Marnix Inkooseen ja Merimirri Snapperunaan.

Anja ”Rantsu” Rantamäki

Fotot: Anja Rantamäki