Kirjoittajan arkistot:Soininen Jesse

Romaani. Arktinen Banaani, 2013. Kainin merkki on palkitun kirjailijan puhetta rakkaudesta ja intohimosta, vapaudesta ja sen kaipuusta. Se on romaani sammumattomasta elämänjanosta. Henkisen alastomuuden seura kokoontuu öiseen istuntoonsa, jossa pyritään mitään kaihtamattomaan rehellisyyteen. Kokoukseen osallistuvat myös seuran kunniajäsenet Aleksis Kiveä … Lue loppuun →

Saunoja oli joka puolella Helsinkiä, mutta kaikkein eniten niitä löytyi työläiskapunginosista Pitkänsillan pohjoispuolelta, missä asuntokohtaiset peseytymismahdollisuudet olivat hyvin puutteelliset. Saunoja oli monenlaisia ja monentasoisia ja ne muuttuivat vuosikymmenten myötä. Aluksi ne olivat puulämmitteisiä, myöhemmin mukaan tuli kaasu- ja sähkösaunat. Helsingin … Lue loppuun →

”Klabbeissa on mulla tonnin stiflat. Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen. Joskus mä stygen niille tsungaan, silloin kun mä muille tsungaa en.” – Tuomari Nurmio

Pohjoisrannasta vietiin aikoinaan maailmalle suomalaista rautaa, terästä, juuttikangasta, humalaa ja kalaa. Tuontitavaraa, kuten suolaa vietiin edelleen Pietariin ja Riikaan. Unelma Helsingin menestyksekkäästä tulevaisuudesta lepäsi yhä vankemmin toimivan satamalaitoksen varassa. Niinpä kaupunginvaltuusto päätti 1879 laadituttaa suunnitelman myös viereisen Katajanokan rakentamiseksi erityisesti … Lue loppuun →

Saaren asutushistoria alkaa 1800-luvulta. Vuonna 1865 Jätkäsaaressa oli kirjoilla vain parikymmentä vakituista asukasta pienissä mökeissään. Enemmänkin saari toimi herrasväen ”huvilakaupunkina” ja helsinkiläisten virkistysalueena. Kesäisin siellä uitiin ja talvella laskettiin mäkeä. Satama päätettiin rakentaa Jätkäsaareen v. 1911, mutta silti vielä v. … Lue loppuun →

Stadin slangi tai Helsingin slangi on Helsingissä syntynyt puhekieli. Slangin juuret ulottuvat 1880-luvulle, jolloin se syntyi yhdistämään saman pihan suomen- ja ruotsinkielisiä poikia yhdeksi suureksi joukoksi. Slangi säilyi lähes muuttumattomana 1940-luvulle. Slangin kultakausi oli 1900-luvun alkupuolella sodanjälkeiseen aikaan asti. 1950-luvulla se muuttui yhdysvaltalaisperäisen nuorisokulttuurin myötä ja hajosi viimeistään 1970-luvulla eri alakulttuureihin.[1] Vanhassa stadin slangissa … Lue loppuun →

Helsingin vaakuna on Helsingin kaupungin tunnus. Sen alkuperä on 1600-luvun kaupungin sinetissä. Vaakunan nykyinen ulkoasu on vuodelta 1951 ja sen on piirtänyt A. W. Rancken. Heraldinen selitys kuuluu: ”sinisessä kentässä kultainen vene uimassa hopeisella, aaltokoroisella tyviöllä; veneen yläpuolella saatteena kultakruunu.” … Lue loppuun →

Sähkön käyttö autojen voimanlähteenä ulottuu kauemmaksi historiaan kuin nestemäisten polttoaineiden. Ensimmäiset sähköautot valmistettiin 1830-luvulla, mutta ne yleistyivät vasta 1880-luvulla. 1920-luvulle asti sähköautot olivat suositumpia, kuin vuonna 1885 kehitetty polttomoottoriauto. Helsingin palolaitos otti vuonna 1909 käyttöön Suomen ensimmäisen sähköauton. Sähköinen paloauto … Lue loppuun →

Vanhankaupunginlahden saarista Kuusiluoto on vanha huvila-alue ja kalastajasuvun perinteinen kotisaari. Lammassaari on vuodesta 1904 ollut vuokralla raittiusseura Koitolle, joka rakennutti saarelle vuonna 1905 komean  pyöröhirsisen yhteistalon. Saaren pienet mökit on rakennettu viime sodan jälkeen.

Etelä-Haaga oli ennen Huopalahden kunnan keskus. Suuri osa nykyisestä asemakaavasta on Haagan huvilakaupungin ajan perua ja perustuu alkujaan Eliel Saarisen vuonna 1915 laatimaan Munkkiniemi-Haaga-suunnitelmaan, josta kuitenkin Haagan alueella toteutettiin vain pieni osa. Vuonna 1923 Haagasta tuli Haagan kauppala, joka liitettiin Helsinkiin 1946. 1950-luvulla alkanut kerrostalorakentaminen ei muuttanut alueen ilmettä lähiömäiseksi, sillä talot rakennettiin vanhoille … Lue loppuun →

Helsinki oli 1800‑luvun alkupuolel­la kuin pieni kylä: asukkaita vain 4000 ja rakennukset pääasiassa puutaloja. Suurta ja mahtavaa oli vain linnoitus, Suomenlinna. Sen rakentami­nen oli aloitettu 1700‑luvun puolivälissä ja asukkaita siellä oli kaksi kertaa se, mitä itse kaupungissa. Kuva: Riku Kettunen

Nyya slangifanien fb-ryhmä SlangiNyt ja sen oma verkkolehti Slämy on perustettu. Klubin tarkoituksena on samlaa kimppaankaikki slangi- ja Stadifanit, jotka haluaa tulla megeen omalla nimellään, olla gliffoja ja glaiduja, eikä frakata toisten kanssa. Turhat provot on tosiaan turhia, joten unohdetaan politiikka ja … Lue loppuun →

Hakaniemen alue on aikanaan ollut laidunmaata, 1700-luvun lopulta tunnetaan nimi Generalshagen, ”Kenraalinhaka”. Alueelle syntyi huvila-asutusta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Vuoden 1896 asemakaavassa oli Hagnäsin tori, suomalainen väännös Hagnääsi esiintyi 1880-luvulla, nykyinen nimi Hakaniemi vuodesta 1909. Alkuaan nimi Hagnäs on tarkoittanut pientä … Lue loppuun →

Eiran nimi on alkuaan annettu vuonna 1905 perustetulle sairaalalle, myöhemmin sillä ruvettiin kutsumaan ympäristöäkin. Kaupunginosan nimeksi Eira virallistettiin vuonna 1959. Sairaala lainasi nimensä Tukholmasta, jossa toimi samanniminen sairaala vuodesta 1816 alkaen. Eira-nimi on saatu skandinaavisesta muinaistarustosta. Lähde: Tarinoiden Helsinki, kuva: … Lue loppuun →

HRI:n datakatalogista voi nyt ladata ilmakuvat vuosien 1964, 1976 ja 1988 Helsingistä. Kuvat kattavat koko Helsingin alueen ja osan itäistä Espoota. Aineistot ovat jatkoa aiemmin julkaistuille ilmakuville sota-ajan Helsingistä vuodelta 1943. Aineistoja vertailemalla voi nähdä Helsingin teiden ja lähiöiden kiivaan rakentamistahdin ilmasta käsin. Vuoden 1964 kuvissa Pasila on … Lue loppuun →

Lockheed Constellation on nelimoottorinen Lockheedin valmistama matkustajalentokone. Siviili- ja sotilasversioita valmistettiin vuosina 1943–1958 kaikkiaan 856 kappaletta. Vuonna 1060 erikoislaittein varustettu USA:n laivaston Lockheed Constellation -kone, joka suoritti ”geomagneettisia mittauksia”, piti Seutulan lentokenttää tukikohtanaan viikon ajan heinä-elokuussa. Mittausten avulla pyrittiin seuraamaan … Lue loppuun →