Tosi nasta lappuliisa

Perjantai 13. marraskuuta:
Tosi nasta lappuliisa

Kukaan meistä ei tykkää lappuliisoista. Perjantaina 13. päivä marraskuuta mä tykkäsin yhdestä sellaisesta.
Vedin aamuborkkaa Ogelin Nesteen kahviossa. Olin päästänyt parketin hiojan kukonlaulun aikaan duuniin meidän uuteen himaan Tapaninkylässä ja sen jälkeen menin heräilemään borkan voimalla huoltsikalle.
Siinä hetken tsufea vedettyäni astui huoltsikan ovesta ineen iloinen mimmi, jolla oli harmaa rotsi päällä ja siinä iso P-tunnus. Mimmi oli privaatin firman parkkipirkko, lappuliisa, jolle Nesteen yrittäjä oli antanut huoltsikan parkkipaikan valvonnan.
Mimmi teki tosi yllärin: Se huusi kovalla, mutta ilmoisella äänellä: Onko kaikkien tuulilasissa parkkikiekko näkyvissä?!! Mä aloitan nyt valvonnan!. Mulla oli onneksi borkat juotu ja hyppäsin ylös ja ulos, eihän mun kaarassa tietenkään ollu parkkikiekkoa esillä. En minnannu sellasta kun tulin huoltsikkaan tsufelle.
Tää ylläri muistetaan kyllä kauan. Vamaankin se johtui halusta olla sakottamatta perjantaina 13. päivä. Joskus lappuliisakin on armelias. Kyssäri kuuluu, olisiko kaupungin tunnetusti tiukkapipoiset valvojat tehny saman?

Olli Havu

Kategoria(t): Arkisto, Blogi Olli Havu. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *