Lemminäinen läks Pohjolaan skabaamaan lappilaisten kanssa. Se pääs salaa tulemaan
ilman, ett kukaan hiffas. Edes dogit ei sitä haukkunu. Se kuuli kun Lapin noidat
sjungas yhdess haussissa, niitä loitsuja ja tako rumpujaan. Osas Lemminkäinen
itsekin loitusta, joten se pääs läpi seinän sinne sisään kenenkään hiffaamatta ja
lopetti siihen ne iltamat, sanomalla ”Lyhyestä virsi kaunis”.
Louhi oli äimänä, mistä se Kalevan kundi siihen ilmesty, kun ei koiratkaan
louskuttanu. Lemminkäinen näytti sille mistä kana kusee ja rupes sjungaa Lapin
heeboja kosken pyörteeseen. Paitsi yhden: ”Märkähattu paimenen”. Ahti sano sille
aika fittisti ja jätkä lähti siitä kiukuissaan kalppimaan. Sitt Lmminkäinen pyys
Louhelta taas sen kaunista Tyttiä muijakseen. Louhihuomautti sille ett: ”Sullahan on
jo Kyllikki,” johon Ahti sano stikkaavansa Kyllikin kylille kynnysmatoksi. Ei se
Louhelle riittäny. Se pisti Ahdille kovan tehtävän: ”Tuu sitt uudestaan froogaa kun
oot kaatanu Hiiden hirven.
VI
Alkoi lietoLemminäinen , kamojansa tsekkaamahan,
keihään kärkensä terotti, jousen jänteet pehmitteli,
tarkasti vasamansakin. kun sai kondikseen aseensa,
piti vielä skimbat saada, sekä kunnon mäystimetkin.
Läksi skimbojen hakuhun.
Kävi Kaupin kartanossa, Lyylikin pajan perällä.
”Hei sä Kauppi lappalainen, duunaatsä minulle skimbat,
tee oikein ssulavat sukset, joilla hiihdän Hiiden hirven,
Hiiden peltojen perältä!”Suotta karju sinne lähdet,
kummitusta jaagaamahan, senki suurella surulla.
Eipä lysnaa Lemminkäinen, varotuksista välitä.
Lyylikki hyvä käsistä, itse Kauppi jeesaajana,
duunasvat skiboja syksyn talven vielä viimeisteli,
porkkia ne päivän flöidas, Saivat sukset luistaviksi,
Porkat sompineen hyviksi.
Voilla smörjas skimbat vielä ,lopuksi poron talilla,
Sanoi: ”Ei maan nuorisossa, ole näiden skimbaajiksi,
suksieni hiihtäjiksi.” Vastas siihen Lemminkäinen,
Lyylikille naurahteli, ” tässä sulle nuorisoa,
suksiesi skimbaajaksi.
Otti jousensa mukahan, kaataaksensa Hiiden hirven,
sanoi vielä lähtiessä: ”Ei oo skutsissa eläintä,
nelijalkaista otusta, joka ois mua nopeempi.”
Oli hiidet kuuntelulla Juuttaan korvat lysnasivat.,
Teki hirven pökkelöstä, kelohongasta rakensi,
ulpukoista öögat päähän, korvat lammen lumpehista.
Hiisi neuvoi hirveänsä. ” Starttaa siitä luudaamahan,
Hiiden hirvi loikkimahan, luudaa kauas paljakalle,
pitskulle Lapin skidien, hiihdätä karpaasi hikehen,
Lemminkäinen aivan poikki.
Siitä spurttas Hiiden hirvi, luudaamaha paljakalle,
pitskulle Lapin skidien.Kaato korvon mennessänsä,
notskiin kattilan tönäsi, safkat lensi lattialle,
tuhkahan hyvät sapuskat.
Nousi kauhea meteli,snadissa Lapin kodassa,
Lapin koirat louskuttivat, pikkuskidit spiidasivat,
Lapin muijat sgriinasivat, muut ihmiset ihmetteli..
Itse lieto Lemminkäinen, oli hirven hiihdännässä,
skimbas soita, skimbas maita, hiihti aavoja saloja,
Eldis suihki skimboistansa, savu sauvojen perästä,
Eikä hirveä hogannu, ei hiffannu eikä kuullu.
Kaikki mestat tutkiskeli, hiihti mestat kaukaisetkin,
vaaralliset paikat kiersi,
Yksi mesta tsekkaamatta , mesta Pohjolan perällä,
kuuli koiran louskuttavan, pikkuskidit spiidaamassa,
skimbas sinne froogaamahan: Mitä hallit louskuttavat,
mitä spiidaavat kakarat”. Kuuli hirven vierailusta,
sotkemisesta sapuskan.
Rantsu