Lapsenlapsen katse, yhtä luottavainen kuin tuikeakin. Muistan samalta iältä oman isoisän: klenkkaava, kumarainen, räkivä ukko pussihousuissa ja lippareuhkassa, pillitupakan holkki keltaisista tekohampaista roikkuen. Ei olisi tullut mieleen häneltä kysyä, millaisen maailman hän jättäisi jälkipolville, minulle. En minä häneltä muutenkaan odottanut yhtään mitään. Odotetaanko minulta?
– – –
Kesä on ilmeisesti ollut sen verran kolea, että radiossa rannikkopaikkakuntien säätilan lukija sanoo lämpötilan kohdalla varmuuden vuoksi ”Kalbådagrund, PLUS neljätoista”.
– – – –
Jottei yhteisen Euroopan idea nyt tyystin haaksirikkoutuisi yhden kansantalouden mukana, kirkastan: tasa-arvoon, avoimeen tietoon ja vapaaseen keskusteluun perustuva demokratia on yhä paras ihmiskunnan onnen ja menestyksen tae niin paikallisesti ja kansallisesti kuin mantereittain ja yli koko tämän poloisen planeettamme. Ja nyt ryhdyn lämmittämään saunaa.
Pekka Sauri