Pihlajamäki vuodet 1962 – 1972
Buljattiin mun ekat elämän vuodet Kumpulassa.
Mutsi ja faija diggas et ostavat oman kämpän ja faija kävi hattu kourassa kyselemässä lainaa asuntoon kun olivat hiffanneet et Pihlikseen aletaan bygaa uusia kämppiä. Mauno Koivisto oli sillon pankissa dirikana ja myönsi faijalle fyrkkaa lainaks. Päästiin Pihlikseen. Mä oli kaks ku flytattiin
Pihlikseen muutti vuonna -62 paljon lapsiperheitä ja meil oli aina jotain duunaamista.
Mutsi ja faija kävi duunissa ja mä jouduin hengailee avain kaulassa sen ajan ku ne duunas fyrkkaa.
Kenenkään himaan ei oikein saannu mennä ja siks kaikki frendit, useimmat avainlapsia, pyöri ulkona.
Talvet skimbattiin, skrinnattiin ja hengailtii skutsissa tai lumisodittiin.
Kesät pelattiin pesistä, nelistä ja bygattiin skutsiin skoijia.
Viikonloppusin ja lomilla oli pakko lähtee mutsin ja faijan kans landelle. Jos niil ei ollu lomaa mun piti mennä leikkikentälle safgalle. Siel oli maitotonkassa keittoo ja siel kaikki avainskidit stondailtiin kupit handussa soppajonossa.
Leikkikentäl oli aina muuten duunattavaa. Pelattiin koronaa, käveltiin puujaloilla tai keksittiin jotain muuta.
60 –luku ja osa 70 –luvust meni nopeesti ja mieleen on jäänny paljon hyviä muistoja.
Pihlajamäki on arvokas suojelukohde
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.9.2007 asemakaavan muutosehdotuksen, joka koskee Pihlajamäen 1960-luvulla rakennettua osaa. Asemakaava suojelee Pihlajamäen 60-luvun ostoskeskuksen, solukaupat, asuinrakennukset, pihapiirit ja näkymät.
Pihlajamäki on Suomen modernin arkkitehtuurin kiistaton merkkikohde. Se on ensimmäinen 1960-luvun lähiö Helsingissä, jonka muodostama kokonaisuus suojellaan asemakaavalla.
Pihlajamäen arvo perustuu moniin asioihin, aina väljästä luonnonympäristöstä pieniin rakennusten yksityiskohtiin asti. Rakentamista leimaa usein tarkoin harkittu vähäeleisyys, mistä luopuminen voi olla arkkitehtuurille kohtalokasta. Tyypillistä on myös rakennusten ja maiseman veistoksellinen vastakohtaisuus sekä vivahteikkaat asetelmat luonnon ja arkkitehtuurin luonnonläheinen. Metsää ja kallioita on joka puolella, pihat ovat valtavia. Korkeat tornitalot toimivat kauas näkyvinä maamerkkeinä. Tornit jakaantuvat kolmeen viiden talon ryhmään.kohdatessa.
Suomen ensimmäinen teollisesti tuotettu lähiö edustaa yhtenäistä ja korkeatasoista 60-luvun rakentamista Kaupunginosa on yleiskaavassa merkitty rakennustaiteellisesti arvokkaaksi alueeksi. Yleisvaikutelma on väljä ja
Pihlajamäki suunniteltiin ja rakennettiin pääosin vuosina 1959-1965. Se oli ensimmäisiä aluerakennuskohteita Suomessa. Alueen asemakaavan laati vuonna 1960 arkkitehti Olli Kivinen. Alueen koillisosan rakennutti Helsingin asunto-osuuskunta Haka, lounaisosan Sato. Hakan rakennuttamien talojen suunnittelijoina toimivat Esko Korhonen ja Sulo Savolainen, Saton rakennuttamien taas alueen arkkitehtuurikilpailun voittanut Lauri Silvennoinen
Kivisen kaava perustuu alueen luonnonmuotojen hyväksikäyttöön ja kansainvälisen funktionalisen kaupunkisuunnittelun perinteiden soveltamiseen suomalaiseen maisemaan.
Pihlajamäki oli myös ensimmäisiä betonielementtirakentamisen kohteita Suomessa. Pihlajamäessä uusi rakentamistekniikka yhdistettiin Tapiolan kaltaiseen puutarhakaupunki-ideologiaan. Pihlajamäestä haluttiin tehdä terveellinen ja luonnonläheinen lähiö.
Myöhempi rakentaminen Pihlajamäessä kuvastaa kaupunkisuunnittelun tavoitteiden muuttumista. Niissä tehokkuus, tiiveys ja sosiaaliset kontaktit olivat ajan avainsanoja. Suunnitteluideologian muutokseen liittyi usein asuntoarkkitehtuurin heikkeneminen, mikä on nähtävissä myös Pihlajamäessä.
Pihlajamäen asuntoalueen arkkitehtuurin arvo on kansainvälisesti tunnustettu. Alue on hyväksytty nykyarkkitehtuurin tutkimukseen ja suojeluun erikoistuneen DOCOMOMO-järjestön listalle ainoana suomalaisena 1960-luvun lähiönä ja yhtenä modernin arkkitehtuurin kärkikohteena Helsingissä.
Pihlajamäki sisältyy myös Museo viraston valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisisesti arvokkaiden alueiden RKY -1993 – tietokantaan ja myös saman luettelen uudistettuun versioon vuonna 2009
Kirjoituksen lähteinä on käytetty:
Pihlajamäki –digilähiölehden artikkeli
Pihlajamäki arkkitehtuuripolku, Helsingin Lähiöprojektin julkaisu
Pihlajamäki – Wikipedia