Moni minnaa kuinka pakolla Kalevalaa pluggattii skolessa, mut kaikki ei minnaa parii kolmee värssyy tai niiden alkuja enempää tai ei tsennannu tai tsennaa koko stoorii… Siks snadi kertaus – vielä kerran, sit ku skidit tai skidienskidit froogaa: Mikä se Kalevala oikeen on? Millon se on skrivattu? Mist siin bamlataan / skrivataan? Miks Kalevalan päivää vietetään? Miks silloin liputetaan?
Vienankarjala on kansalliseepoksemme Kalevalan alkukieli. Vanha Kalevala ilmestyi 180 vuotta sitten (1835). Tänä vuonna (25.2.2015), ilmestyi Kalevala vienankarjalaksi käännöksenä sille kielelle, jota bamlattii runojen keskeisellä keruualueella, josta Elias Lönnrot hittas 1830-luvulla Vienan Karjalan runokylät, siin Suomussalmen korkeudella, nykyrajan toisella, itäpuolella.
Kal’evala vienankarjalaksi
Uus, kaikkien tsennaama ja pluggaama Kalevala, julkaistiin vuonna 1849, ja sen pohjalta on nyt käännetty, just ilmestyny vienankielinen Kalevala. Kääntäjä-skrivaaja on Raisa Remsujeva ja kuvittaja Vitali Dobrininin – molemmat on födannu Vienan Karjalassa.
Koirien Kalevala vienankarjalaksi
Maailmankuulun lasten ja nuortenkniigujen duunaaja Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala (1992) on yksi suosituimpia kniiguja. Vuonna 2010 ilmesty Koirien Kalevala vienankarjaksi, joka on kniigun 30. kieliversio. Kääntäjä vienalainen Nadja Lutohina on ollu duunissa pitkään Vienan Karjalassa, vuonna 2000 Uhtualla aloittaneessa skidien kielipesässä.
Molempia kniiguja, myös Koirien Kalevalaa vienankarjalaksi voi tsöbaa kaikista kunnon kniiguhandeleista tai londalta vaikka Stadin biblusta.
Kalevalan päivä on suomalaisenkulttuurin päivä, jota vietetään Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan kunniaksi 28. helmikuuta. Päivä on virallinen liputuspäivä.
Ja sit lopuks, jos oot unohtunu tai ei tsennaa Kalevalan stoorin juoni-idistä:
- Maailman synty
- Väinämöisen synty
- Maan kylvö ja ison tammen kaato
- Väinämöinen laulaa Joukahaisen suohon
- Aino hukuttautuu
- Kalevalaiset kosivat Pohjan neitiä
- Ilmarinen takoo Sammon
- Lemminkäinen seikkailee naisten parissa ja tekee urotöitä
- Väinämöinen käy kuoleman mailla
- Väinämöinen saa Pohjan neidin ja häät vietetään
- Lemminkäinen häiriköi Pohjolan häissä ja lähtee sotaan
- Kullervo kostaa kotinsa tuhon
- Ilmarinen takoo vaimon kullasta
- Kalevalan väki ryöstää Sammon Pohjolasta
- Louhi kostaa Sammon ryöstön
- Marjatan poika haastaa Väinämöisen
- Lähde: Kalevala ja opas sen lukemiseen. Toim. Liisa Kaski. SKS. 368 s.