Tehtaankadulla
Kaikki on kirkasta
kadut ja kulmat tuttuja
en malta olla katselematta ihmisiä
polttamatta savuketta
vaikka yritän luopua
päivästä
joka irtaantuu jälleen valosta
juoksuttaa taivaalla
harmaita koiria
turvallisessa puistossa
lapset leikkivät äitiensä kanssa
rattaat odottavat porttien takana
kiltisti omaa vuoroa.
Karaokebaarin vieressä
on hylättyjä leluja
tippuneita ruusunmarjoja
hajonneita kaljapulloja
punaisten tiilien keskellä
paahdetun kahvin vaimeaa tuoksua
koirat kulkevat hajujen varassa
nuuhkivat harvahampaisia pirinistejä
jotka juovat ilmaista sumppia
uuden kirpputorin avajaisissa
rikkaat eläkeläisrouvat hypistelevät aikaa
vanhoja Arabian lautasia
joista on syöty satoja
ehkä tuhansia puuroja
mutta emme tiedä
kuka on poissa.
Liikennevaloissa
vain kaksi väriä
toinen kieltämässä
ja toinen antaa luvan tanssia
valkoisilla viivoilla
pakenemme todellisuutta
lottokuponkeihin
kaupungin vauhtiin
hukumme radion rauhalliseen purpatukseen
kaikki on jollakin tapaa tuttua
koluttua
päivä täynnä variksen väsynyttä naurua
roskakoreista roikkuu sattumanvaraisia pusseja
niiden sisältöä ei halua alkaa arvailla
ja turvallisen puiston laidalla
nurmi vihreää
vielä joulukuussa.
Harri Hertell