Ku eilen dallattiin Sellon handelicentrumista himaan, niin hiffasin snadisti elon tallaaman kundin. Tää frendi tsöras sen meggessä bissedogia.
Aloin funtsiin, et tää kundi vois vaik budjaa ihan ypö, sen yksiössa. Espoon sossu handlais sen hyyryn. Sen himassa olis pari valkosta kuttaperkka sitsii, snadi pöytä ja duunamaton bunkka ilman lakanoita. Vetin ankeeta.
Sit tietty telkkari. Tää kundi venttais sit iltaa. Kliffa futismatsi, Juventus ja Helleenit. Koppa öölii. Ois skruudannu haaleen maksalodjun mikrosta. Matsi starttais. Bissetölkki opnais. Kundin fiilis alkais lyftaan. Himassa ei budjannukkaan enää ypökundi. Oli kliffaa olla meggessä, ku koko Stadiga olis täynnä riemuu. Tää triumffi tempais tän kundinki veks, sen elon ankeudesta.
Sit ku mä tsiigasin taakse, niin hiffasin, et tää kundi treffaski sen vaiffin ja pari södee skloddii. Ne duunas, tän kundin Volvon tronkkaan, handeliveskat ja sen bissekopan. Kundi starttas sen Volvon ja duunas ykkösen lodjuun ja ne tsöras kohti niitten Jämerähaussii Graniin. Tän fämilin smaili oli niin vetin auvoo, et mun herttaan kans tsöras tota sulperii.
Jaakko Koroma