Venaan vaan taas ihan inhona, ton Ihamäen joka joulusta epistolaa, ton kinkun duunaamisesta. Lykkää vaan snadisti fiilistä, et onks ton yhen helkkarin röhkijän takaklabbin paisto, joku tään joulun syvin olemus ja autuus.
Nää kaks jäbää, toimittaja Ihamäki ja tää hallikauppias Wotkins, duunaa joka joulunalus rakettitiedettä juitsusta, jota tää nyky sivilisaatio on duunannu jo vuosikymmenii tosta vaan, ihan vensterillä. Varmalla nää nykymutsit himassaanki on jo saanu oppii, tähän jaloon jouluaktiin.
Lyftaa kinkku himanlämpöön silloin ja silloin. Väännä uuni siihen ja siihen asteeseen. Lykkää mittari ruhon sisään, ei kuiteskaan staijaan luuhun. Eka timma lämpöö sitä ja sitä, sit säädä uuni siihen ja siihen asteeseen ja tässä ja tässä asteessa niin ja niin kauan per kilo. Ethän unohtanu duunaa vodaa astiaan ritilän alle. Ja kun mittari sit joskus näyttää niin ja niin paljon, ota kinkku uunista.
Ja silti, mitä jos tää kinkku oiski raaka tai sulanu ylikypsänä. Kantsuisko sittenki jo etukäteen jostain hommaa vaikka toi kinkkuvakuutus. Onks sun joulu yks buli katastrooffi, jos Virtasen tai Lahtisen kinkku oiski tänä jouluna huisisti maukkaampi, ku tää sun.
Mun mude stendas aattona jo aamusta kaasuhellaan eldiksen. Nosti kinkkuroikaleen suolavedestä. Vetäs hellanluukun auki ja stikkas ruhon sisään. Sit se vilkas klogua ja starttas intona vääntään lodjut, lasimestarin sillii, rosollit ja muut jouluherkut iltaa venaan.
Mutsi otti sit joskus tän possun uunista, duunas sinapista ja korppujauhoista peiton kinkulle. Ja vielä snadisti tää joulun talipommi takas uuniin. Kutsu meidän himajengin sit aikanaan joulupöytään tsittaan. Ja voihan joulu, et toi mutsin duunaama kinkku ja muuki joulusafka maistu gutalle.
Ekaks lipeekala. Tää fisu valkosoossin kera. Tokaks karjalanpaisti. Sit tää kinkku ja faijan rullaama syltty, suolalla ja laakerin lehdillä maustettuna. Alatoopi, lodjuti, hernemuhennos ja luumut. Sit vikaks pappilan hätävara ja tähtitortut.
Sori vaan nää kirjanoppineet, mut tälläki mun mutsin vääntämällä staililla, joulukinkku ja muutki herkut, katos aina spiidillä parempiin suihin.
Herkkää ja auvoo Jouluu kaikille Stadinmielisille ja – kielisille.
Jaakko Koroma
