TORSTAI OLI TOIVOA TÄYNNÄ

Vietyäni kundini Arskan Tölikkään
lyhytaikaiseen tilapäishoitoon
hyppäsin Manskulla sporaan.
Vilautin tsettiä lukulaitteeseen.
Nelonen kiiti Stadin vaurauteen.
Stadikka, ooppera, musatalo, kansallismuseo,
eduskunta, Kiasma, Manninen ja Vanha.
Stokkan pysäkillä poistui turisteja.
Vaihdoin seiskan skuruun Aleksilla.
Tsiigasin fönäristä iltapäivän vilinää.
Jengi dallasi kadulla shoppailemassa.
Pari styleä katusoittajaa skulasi klassista.
Spora ohitti Senaatintorin ja Smolnan.
Sähkö kallistuu, korona elpyy, velka kasvaa,
asevarustelu kiihtyy, viha ja sota syvenevät.
Spora skujasi Snellua pitkin kohti Liisankatua.
Tsiigasin Pitkäsillalta skönelle, uutta siltaa bygattiin.
Hagiksessa sporaan notkui lähelleni tsittaamaan
kuusi lippisnokkaista verkkaribyysavarpusta.
– Multa katkaistiin sähköt.
– Tärkeintä on, että sun kämppä säily.
– Duunista putoo vitun vähän liksaa.
– Mä en dokaa koskaan mun vuokrahilloja.
– On tärkeää, et arjessa on toistuvia rutiineita,
kuten hernaria ja pussikeittoa ja nuudeleita.
– Leksa löydettiin delanneena asuntolasta.
Kundit kiskoivat tölkeistään muistohörpyt.
Jurri oli vapahtaja, se pelasti masikselta ja jysäriltä.
Seiska kiskotteli Haapiksen kentsun ohi.
Spora stoppasi nuhruiseen Sörkän Kurviin.
Kolmen Kaisan fönärimestat olivat autiot.
Kadulla stondasi kantanaamareita, ryynikauppa kävi.
Metrosteissin käytävät olivat yhä remontissa.
– Mä en studaa pölliä marketeista mitään, iskee paniikki,
öögiissä sumenee ja handut vapisee.
Yksi hemmoista kaivoi fikastaan mömmöpurkin.
– Nää jeesaa handujen tärinään, nää jeesaa kaikkeen.
– Kyllä isoista kauppaketjuista voi förata birraa,
niillä riittää paalua, yksityishenkilöt on ihan eri juttu.
– Miten sun skidit jaksaa?
– En mä tiedä, mä oon lähestymiskiellossa.
Spora kurvasi Hämikseltä Mäkelänkadulle,
jatkoi syysvaellustaan Vallilan lehmusten alla,
seisahtui Puu-Valkan ja kirjaston pysäkille.
– Mihin vittuun Stigu, sä meitä oikein roudaat?
– Dokaamaan ja nauttimaan vapaudesta.
Sekoboltsien sikspäkki häippäsi sporasta Hattulantiellä.
Pandemia, asehankinnat, inflaatio ja sota eivät
heilauttaneet pormestarin paskan vertaa kuusikkoa.
Safkajonossa saa uusia frendejä ja onnistumisen kokemuksia.
Syrjäytetyillä ei ole enää mitään menetettävää.
Sivulliset ylittivät kimpassa toisiaan kunnioittaen
ja tukien vilkasliikenteisen Mäkelänkadun.
He suuntasivat lenkkarinsa kohti läheistä karaokebaaria.
Torstai oli toivoa täynnä.
Teksti ja kuvat:Matti Laitinen
vanhukainen, omaishoitaja ja rauhanmies
14.10.2022
Vapaus valita on vaikeaa, kun ei voi valita vapaasti edes niitä vaihtoehtoja, joista pitäisi valita vapaasti.

Kategoria(t): Arkisto. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *