Stadin tsyrkat ahtaalla

Stadissa on ollut viimeaikoina kaks bulia byggausprojektia, jotka ovat pulisuttaneet jengiä ja
jotka poliitikot ovat sitten heivanneet nurin. Ensin kupsahti ”taiteen pyhättö”, eli Guggenheim
–museo ja nyt saman kohtalon on kokemassa ns. suurmoskeijahanke.
Näistä Guggenheim oli taidemuseohanke, jonka selän takana jotkut näkivät myös juutalaisen
rahavallan vaikutusta vaikka tästä ei julkisesti uskallettu bamlata. Sörnäisten moskeijassa
hiersi puolestaan poliittiseen islamiin kytkeytyvä rahoitus.
Money talks, sanotaan. Eli fyffe bamlaa ja näissä kummassakin fyffen alkuperä ja riittävyys
epäilyttivät poliitikkoja.
Moskeija on muhamettilaisten tsyrkka. Sörnäisten suurmoskeija ei ole ainoa tsyrkka, joka on
kompastunut fyffeen. Sen tietävät sekä Stadin luterilaiset, ortodoksit että juutalaiset.
Stadin seurakuntien tulot ja menot eivät ole kondiksessa. Yhteiskunta on maallistunut ja
enemmän on antanut seurakunnalle loparit kuin on tullut ineen. Saldo oli viime vuonna
miinuksella melkein 3500 päätä.
Lisäksi tsyrkat vanhenevat ja vaativat tyyristä fiksausta. Tämä näkyy myös siinä, ettei uusia
pyhättöjä ole bygattu enää moneen vuoteen. Stadissa on muutama kunnolla vahaksi
katsottava tsyrkkarakennus, kuten esimerkiksi ihan sentrumissa sijaitseva Vanha kirkko,
jossa on kuultu sanaa 185 vuotta. Stadin vanhin on Östersundomin kappeli, joka bygattiin
ekan kerran jo 1600 –luvun lopulla ja nykyiseen muotoonsa 1754.
Kirkkoja bygattiin paljon kun Stadin laajeni lähiöihin 1960-1980 -luvuilla. Nyt on ihan uus
tilanne, eikä kirkkoja enää nouse. Kova pauke kuuluu kyllä raksoilta, mutta siellä bygataan
vaan himoja, hotelleja tai jättiostareita. Viimeisimmät uudet tsrykat ovat Vuosaaren
merimieskirkko 2009 ja Viikin tsyrkka 2005.
Nyt mennäänkin toiseen suuntaan ja Stadissa on päätetty luopua kahdesta toiminnassa
olleesta tsyrkasta: Pohjois-Haagan Hakavuoren ja Paloheinän kirkot on futanneet tyhjää. Liian
kovat remppakulut vinnasivat seurakuntien lompsat.
Eikä tuo riitä. Sluuttaus leijuu Maunulan, Käpylän, sekä Ogelin uuden tai vanhan tsyrkan yllä.
Niistä ainakin yhtä odottaa dumppaus. Myös tsyrkkaa pienempien kappelien verkostossa
taidetaan nähdä apuharvennusta.
Fyffe bamlaa myös Suomen ortodoksien ja Venäjä kirkkoon kuuluvien ortodoksien
keskuudessa. Kummallakin on Stadin alueella neljä tsyrkkaa, eikä kummallakaan ole liikaa
fyffeä, päinvastoin. Suomen ortodoksien tunnetuin tsyrkkarakennus on Uspenskin katedraali
Skatalla.
Venäjän ortodoksit ovat jo pitkään suunnitelleet uutta kirkkoa Itikseen Stoan ja vanhan
ostarin taakse. Mutta kun fyrkkaa on snadsti, niin tänäkin vuonna snöge täyttää tsyrkkaa
varten kaivatun montun.

Myös fyffen flekkaaminen on vaivana Stadin juutalaisilla, joiden tsyrkka eli synagoga on
Kampissa. Juutalaisilla on seurakunnassaan tosi vilkasta touhua, mutta fyrkkaa kuluu
tuhottomasti Kampin synagogan turvallisuuden ylläpitämiseen 24/7 -periaatteella.
Perinteisesti tsyrkka on ollut uskolle pyhitetty mesta, mutta tämän päivän tsyrkka on hengen,
fygen ja polittisten tarbelien kohtauspaikka, halusimme tai emme.
Teksti:Olli Havu

Kategoria(t): Arkisto. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *