Dallaan tammikuun viimeisenä päivänä kehitysvammaisen kundini Arskan kanssa handu handussa Mäkelänkatua pitkin kohti pohjoista. Ilma on vuodenaikaan nähden hiton lämmin. Katua ei tarvitse hiekoittaa eikä bilikoiden kulkuväylää suolata ja aurata. Kukaan ei lippaile kartsalla. Vanhat lehmukset säästyvät lumikuormitukselta. Stadi pistää fyrkkaa jemmaan.
Ohitamme Mäkelänrinteen lukion. Naapurissa bygataan Stadin omistamalle tontille uutta Urhean huippu-urheiluakatemiaa ja asuintaloa opiskeleville urheilijoille. Vieressä toimivaa Mäkelänrinteen uintikeskusta ja lukiota myös laajennetaan. Helsingin kaupunginvaltuusto vahvisti tontin vuokrausperiaatteet 31.12.2059 saakka seuraavasti: ”Täysimääräinen vuosivuokra, joka vastaa elinkustannusindeksin 2018 keskiarvon pistelukua 1948, on 166 039,73 euroa (alv. 0 %). Täysimääräinen vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua vastaavaa 8 523,60 euron suuruista perusvuosivuokraa.” Stadi säästää.
Mammuttimaiseen Urheaan pukataan yleis- ja voimatreenialue, peilisaleja, alppimaja, lajisuorituspaikat miesten ja naisten telinevoimistelulle, yleisurheilulle, judolle ja painille, rytmiselle voimistelulle sekä korikselle. Oheen perustetaan skabaamisessa hajonneiden tai huoltoa tarvitsevien urheilusankarien kuntoutus- ja palautumiskeskus.
Urhea-hanke on kirjattu opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesti merkittäväksi huippu-urheilun rakennushankkeeksi. Se bungaa yhteensä 65 miljoonaa euroa. Yhteiskunta tekee kaikkensa hilloa säästämättä urheiluviihdeteollisuuden ja sen viriilien sankarien aseman kohentamiseksi kansallisissa ja kansainvälisissä arvokilpailuissa.
Ylitämme Arskan kanssa Mäkelänkadun jalankulku- ja fillarisiltaa pitkin. Pysähdymme Pasilan toimintakeskuksen ovelle. Arska painaa ovisummeria. Kundi aloittaa hommat Pasilassa yhdeksän maissa aamulla. Ensin hän vaihtaa duunikuteet ylleen ja käy kippaamassa lasin vodaa. Sen jälkeen hän siirtyy toimintakeskuksen omien töiden pariin. Aamulla hän pistää pyykit masiinaan, ripustaa ne kuivumaan ja lajittelee ne. Hän oppinut työnsä tekemällä oppien. Arskan työskentely tapahtuu valvottuna ja ohjattuna. Hän viihtyy parhaiten pienryhmässä tai yksikseen. Henkilökunnan mukaan kundilta löytyy vastuuta tekemisissään.
Iltapäivällä Arska järjestelee paperisilppurihuonetta kondikseen ja silppuaa Stadin tuhottavia papruja. Monesta tällainen duuni olisi tylsää, mutta tämän kundin mielestä se on nastaa puuhaa. Siinä näkee työnsä tulokset. Toimintakeskusten sisäisiä toimintoja, kuten keittiötöitä, kiinteistönhuollon tehtäviä ja siivoustehtäviä voidaan hoitaa myös työtoimintana. Perjantaina ulkoillaan. Arska työntää pyörätuolilla yhtä kaveriaan. Homma sujuu hyvin, ja hän on huolehtivainen jeesattavastaan. Kundi tienaa työosuusrahana liksaa duuneistaan 4,5 euroa päivässä. Sillä hän saa kustannettua päivän safkansa Pasilassa. Tällainen työtoiminta on jatkunut jo 10 vuotta.
Sain eilen 30.1.2020 Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen (päätös 24/2.12.2014 § 417), jonka mukaisesti työosuusraha maksetaan asiakkaalle vain työtoimintatehtävistä. Pasilan toimintakeskus tarjoaa pääsääntöisesti vain päivätoimintaa, josta ei työosuusrahaa makseta. Tätä ohjeistusta on alettu soveltaa tiukemmin myös Stadissa. Näin ollen työosuusrahan maksu Arskan kohdalta päättyi Pasilassa 1.1.2020. Stadi säästää.
Minusta Aarnin faijana Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemä päätös pienituloisen, työtoimintaan osallistuvan Arskan (eläke 782,48 euroa/kk) pienen – mutta tärkeän – työosuusrahan lopettamisesta on käsittämätön toimenpide. Havaintojeni ja saamieni selvitysten mukaan poikani täyttää yhä kehitysvammaisen ihmisen työtoiminnalle asetetut kriteerit. ”Henkilöllä katsotaan olevan edellytyksiä osallistua työtoimintaan, jos toimintaan osallistuminen on mahdollista esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan tukemana”. (Lähde: Vammaispalvelujen käsikirja)
Vaadin poikani työosuusrahan lopettamisen kumoamista, koska Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan 24/2.12.2014 päätöksen mukaan asiakas voi osallistua sekä työ- että päivätoimintaan, jolloin työosuusraha maksetaan siltä ajalta kun hän on työtoiminnassa. Työosuusrahaa suoritetaan sen mukaan, kuinka asiakas pystyy osallistumaan toimintaan oman yksiköllisen toimintakykynsä mukaisesti. Työtoimintaa järjestetään kehitysvammaisten erityishuoltolain tai sosiaalihuoltolain perusteella. Työtoiminnasta maksetaan työosuusrahaa, joka on 0-12 euroa päivässä, keskimäärin viisi euroa päivässä.
Kuinka pitkälle ihmisyydestä ja oikeudenmukaisuudesta meidän on harhauduttava ennen, kuin alamme kaivata takaisin kotiin?
Matti Laitinen 31.1.2020
vanhempiensa kanssa asuvan
29-vuotiaan, kehitysvammaisen pojan isä