Kymmenkunta innokasta skrivaajaa kokoontui tällä viikolla kahdeksi päiväksi oppimaan miten skrivataan luovasti. Opena hääräsi Rauno Haapanen. Meillä oli tosi kliffaa ja juttu lensi kyllä oikein luovasti. Jengi heitti monta hyvää stooria, kun vaan olisi ehtinyt kirjoittaa ne ylös ja jakaa Sinullekin.
Uusi kurssi on jo suunnitteilla. Seuraa siis verkkolehti Slämyn ilmoittelua ja tuu messiin.
Vinkkejä luovalle skrivaajalle:
- Keksi hyvä otsikko, jotta saat lukijan klikkaamaan ja lukemaan stoorisi
- Erityisesti Slämyssä kannattaa miettiä miten kirjoittaa stoorin alun koska nimenomaan se alku näkyy Slämyn etusivulla
- Käytä lyhyitä lauseita netissä
- Käytä rohkeasti outojakin sanoja.
- Keksi uusia sanoja.
- Lue lause ääneen. Jos hengästyt välissä on lause liian pitkä
- Osta pieni vihko jota kuljetat mukanasi ja kirjoitat muistiin asioita joita näet
Kotitehtävänä tuli kirjoittaa jostain kliffasta asiasta stoori, jossa ei saa käyttää olla-verbiä. Jengi kirjoitti tosi hyviä stooreja. Toimitus julkaisee mielellään stooreja tulevissa julkaisuissa.
Tässä yksi näyte:
”Tää vuosi 2015 alkoi heti kliffoissa merkeissä. Treffasin Lassen tammikuun alussa yhteisen frendin kautta. Hän etsi jeesaajia verkkolehteensä ja innostui digitaalisen median koulutuksestani, jota opiskelen tällä hetkellä. Sinä hetkenä en edes paljastanut mitä muuta elämässäni duunailen. Siitähän skrivais stoorin jos toisenkin. Skrivailuja ja muutakin sisällöntuotantoa duunattu siis siitä asti. Kliffaa aikaa, treffattu monta hauskaa lärviä ja ravattu erilaisissa häppeningeissä.
Mun mutsi budjaa Salossa ja sille mä kerron aina kaikki mitä mulle tapahtuu. Mudelle tietty kerroin että treffasin Liemolan Lassen ja teen nykyään Slämyä. Siitähän mutsi innostui ja alkoi minnaamaan miten hän kuunteli Living Dollia EP-levyltä. Luulen että joku päivä vielä mutsi ja Lasse tapaavat. Toivon että mude osaa käyttäytyä eikä heittäydy ihan teiniksi.
Katsotaan koska nää stoorit vääntyy slangille. Eiköhän sekin päivä vielä tule. Pitää karistaa toi Turun murre ensin veks. Onneks sain stadin slangia -sanakirjan, josta voin tsekkailla niitä sanoja. Nyt nää mun skrivailut taitaa sekoittua turkuun ja slangiin, koittakaa kestää. Se taitaa vaan mennä niin nykyään että nuoriso käyttää ihan eri sanoja kuin vanhempi kansa. Joka päivä voimme siis oppia jotain uutta.
P.S. En pitänytkään tän stoorin skrivaamista ilman sitä kiellettyä verbiä niin hankalana hommana!”
Allekirjoittanut ainakin on sitä mieltä, että stoorit ovat jotenkin eläväisempiä, kun jättää olla-sanan pois. Eihän se olla-sana mitään tarkoita. Täytesana.
Haastan Sinut kirjoittamaan oman stoorisi ilman olla-sanaa ja lähettämään sen Slämyn toimitukseen.
Johanna Kujanpää