Funtsin skrivata snadin muistelostoorin skloddivuosilta Valkasta. Budjasin siin Sudenkuopas (nykyään Vallilan Helmi) eli Hämis-Mäkelänkatu-Päijänteentie-kolmiokorttelissa Hämiksen puolel. Meit oli aika läjä kundei ja joitain giltsejä, ku pyörittii ja kasvettii siin pitskun alueel.
Meit oli monen ikäsii ja vähän omat jengit iän mukaa. Ite muistan ainakin kolme eri jengii, jotka pyöri tolla pitskulla. Vanhimman ja keskimmäisen porukan kundit välillä hengaili kimpas, mut pääsääntösesti oltiin omissa porukois. Mitää matsii ei tietty ollu, mitä ny omas jengis välil.
Ite siirryin 14-ikäsenä vanhimpaan jengiin. Siin oli megessä mm. Hoku, Eevi, Pete, Timppa, Make, Maua, Fritsi (se tosin budjas Kulikses, mut pyöri meidän jengis Valkassa , niinku Artsikin). Oli meit muitaki. Mä olin skidein. Seuraava tais olla Hoku ja se oli lukiossa (ainut lukiolainen). Muut oli duunissa.
Ai, niin. Mun juttu lähti alunperin kuupas liikkeelle, kun vielä snadimpana duunattii sporakiskoille kolikoita ja Hiltin pateja. Aina ku joku hiffas jostain noit pateja, nii duunattii ne erkkaan kii ja kiskoille. Monta patii yhteen erkkaan ja sit jemmaan tsekkaa, ku pauke kävi. Kolikot pantii ihan sillee. Vieläköhän skidit duunaa niit…
Meit oli jengis Teukka, Jari, Pikku-kani (Ari se oli oikeelt nimelt, mut ei kai kukaa muu, ku sen mutsi kutsunu sitä Ariks), Minna, Pekka ja oliha niit muitaki…
Päijänteentien klitsussa oli makeet olla, kun pani kaikki dörtsit posee ja sammutti valot. Siin oli ainaki viiskyt metrii suoraa ja pilkkopimeet tilaa leikkii. Välil joku huus, et ”Pyy tulee”. Pyy oli tsilari ja se ei digannu, että skidit pyörii kellaris. Se lähti aina perään ja jos sai kii, ni se anto ympäri korvii. Se oli lyhyt ja aika fläsä äijä, joten harvoin se ketää kii sai… Mut kyl sitä pelättii.
Se oli buli pitskualue ja kaiken näköst leikkii siel oli. Ihan snadina tehtii vilttireduja ja istuttii nurtsinkastelulaitteeseen tai hypittii sen yli. Oli neppikset ja fillaroitiin aina. Erilaisii ritsoja väännettii milloin mistäkin. Paukkiksest ja nauloist duunattii patit. Oli hernepyssyy ja puhallusputkee. Eka putki otettii henkarist, mut sit joku hiffas, et Renskalt saa ohutta metalliputkee. Lähti herneet snadisti tyjymmin… Jouskarit oli kans messissä. Nuolet haettiin Stokkan urheiluosastolt, selasii kunnon rautapäisii. Ihme ettei kukaa kuollu tai näkö lähteny, oli se sen verran hurjaa välil.
Uutena vuotena oli tietty pommit iän mukaa. Muistan eka kerran mul oli mutsin vanhas punases nahkakukkarossa papaatteja. Sain yksin mennä niit paukuttelee ilman mutsii tai faijaa. Myöhemmin tuli tykkärit ja muut, joit vähä tuunattii. Erkkaa taas ympärille, nii jysähti paremmin. Toi erkka oli aika monikäyttöne tuote. Stagaan laitettiin, niin lapaa ku varteenkin. Sit noihin pommeihin ja sit niihin Hiltin skodeihin. Vähän sitä duunattii myös siihen Renskan puhallusputkeekin, nii ei metalli maistunu suussa.
Uudest vuodest tuli mieleen, ku vaklattii vanhempii kundei. Ne veti tietty brenaa ja niit oli nasta väijyst ziigailla. Hiffasinpa kerran, ku yks Make bylsi jotain kimmaa E-rapun dörtsisyvennykses.
Nii ja Päijänteentien bastu. Siel käytiin faijan kanssa välil kylpemäs. Usein mentiin privapuolel, mut josku siihen yleisel. Ja aina puolukkapore basen jälkee. No, enää ei oo bastuu ja faijaki on delannu. Mutsi tosin budjaa siel vielä ja tytär muutti sinne kans hieman itsenäistyy. Giltsi on neljäs polvi, ku budjaa sitä kämppää ja zekkaa sitä pihapiirii.
Tämmöst tuli mielee…
Antti Ahonen