Friidu oppi dallaa alle vuoden ja heittään läppää noin vuoden ikäsenä. Ne ekat sanat oliki sitt kliffoi: äittä ja isi. Se siis tsennas, ett se hermo muija, joka sitä kyyläs jatkuvasti, oli sen mude, ja karbaasi joka sitä aina sekstas poskelle, kun se tuli himaan oli faija. Vaikka ei se koskaan oppinu sanoo mutsi ja faija. Ei vieläkään! Oisko siin joku feelu?
Siitse alko, friidu rupes bamlaa asiaa. Oltiin kerran dösass matkalla ties minne. Oli sellaset vastakkain tsitattavat mestat. Vastapäätä tsittas tosi gammeli mummu ( niinku mä nyt). Se rupes sgriinaa mun friidulle, koko lärvi auki korvasta korvaan. Skidi katto sitä pitkään ja sano mulle: ”Kato äiti toll tädill on ihan mädät hampaat!”
Mummun luukku meni äkkii umpeen, sit se kerto friidulle, ett se oli skruudannu liikaa karkkarii elämänsä aikana. Friidu oppi kyll aikanaan, mitä voi bamlaa vieraille ja mitä ei.
No sitte tuli se aika, kun olis pitäny vastata skidin kiperiin froogiksiin. Miten mä olisi osannu selittää noi jutut, kun en oikein itsekään snaijjannu niitä. Ei niitä mullekaan kukaan ollu kertonu. Vielä 50 luvullkaanei ”niistä” asioista bamlattu skolessakaan. En minnaa miss vaiheessa tuli niit oppaita, kuinka hommat pitäis kertoo skideille.
Likka oli hoitsutädilt kuullu, että sill oli vauva magassa. Yhtenä iltana friidu ei okein saanu unen pääst kii, kun mä kysyin: Mikä sull on? Friidu kysy multa, onkse ollu mun magassa? Mä kyllä hämmästyin ett haloo mikä tää juttu on? Mutt hiffasin ett nyt tää stoori on selvitettävä. Pakkohan siihen oli sanoa että joo-o ”
Miten mä olin sinne jotunu, kysy friidu skagis naamalla – oliksä syöny mut? (Voi luoja, skidi parka, mitä mä teen???) Oliksä pieni tyttö silloin? Oliks sun nimes silloin Päivi?” , pudotteli friidu kysymyksii. Mitä sen mieless liikku, olinks mä niinku ollu joskus se?Voi taivas! Mä olin ihan kusessa, Rantsi oli matkaduuniss, se olis saanu selittää tän. Miten mä selviän?
Otin käyttöön, parhaan tietämäni, kukka ja mehiläinen saagan. Isällä on siemeniä, se on niinku mehiläinen. Äiti on niinku se kukka, johon mehiläinen vie siemenen ja vauva alkaa kasvaa muden masussa! Huhhuh selvisin!
Hogasin kyllä, että friiduu jäi vieläkin askarruttaa ne jutut ja se piehtaroi pitkään bunkassa ennenku sai unest kii.
Meni snadisti aikaa, ku sitt yks päivä naapuritalon Lissu kerto meille, että ollaanks me kuultu mitä meidän friidu kertoo pitskulla? No ei oltu. Lissu kerto, ett joku gimma oli skuffannu beibitsärraa pitskulla ja meidän friidu oli menny tsiigaamaan sen snadii skidii. Täti oli froogannu likalta, ett oisko klifaa jos sullaki ois tommonen pikkubroidi tai –systeri. Johon friidu oli vastannu: ”Joo ois se kyll kivaa, mutt mun isilt on siemenet loppu!” No siippa tuli ihan punaseks pärstältä ja froogas multa, ett mitä hittoa sä oot tolle skidille bamlannu?! Nyt kaikki luulee mua tuhkamunaks.
Skidit on fiksuja, ne osaa päätellä: -Jos kaikki alkaa siemenestä, ja mitään ei synny, niin siemenet on loppu, slut, kaputt.
No noi pari juttuu on jääny ikuisiks ajoiks mun mieleen.
Tää on pakko kertoo ihan lopuks. Kerran 17 dösassa kauan sitte, mun edessä tsittas nuori mutsi n. 5 v tytttö sylissään. Ku dösa stannas pysäkille ja porukkaa lappas inee, niin se pikkufriidu huus jokaisen miehen kohdalla: – Onks toi mun isi! Onks toi mun isi! Onks toi mun isi? Aiii äiti älä nipistä!!
Se nauratti meitä muita, mutta friidun äiti oli ihan nolona. Skidi oppi varmaan sen, että jos utelee liikaa niin mutsi nipistää pyllystä..
Teksti ja kuva:Rantsu