Vuoden 1986 meriretki suuntautu taas länteen. Mukaan läks Marinxin porukka. Sisko ja Mauri skideineen. Kliffa sää houkutteli, mutta jo Hangon jälkeen sää muuttu. Puolilta päivin Airistolla blosas jo navakasti. Naantalissa myrskys jo täysillä.
Aika erikoinen sattuma, että edellisvuonnakin, melkein samaan aikaan, blosas samallailla. Nyt säätiedotus lupas 16m/sek. Kliffa mennä goisimaan, kun tuuli ujeltaa ja botski gungaa. Meill oli vakimesta Kailon saaren kaislikon kyljessä. Naantali on makee mesta, satoi tai paisto. Käytiin ottamassa yhdet huurteiset rannan tavernassa ja nautittiin merituulesta ja painuttiin goisaa. Aamu valkeni tasasen harmaana, tuuli suorastaan ulvo purkkareiden mastoiss. Pena ja Maukka kävi tsöbaamassa tuulimittarit.
Rantsi
Ne näytti 16m/sek, mutta puuskissa jopa yli 20! Jotkut siirs jo botskejaan, kun köydet katkeili. Me tsiigattiin skönen raivoa hytissä. Brankkarit oli jeesaamassa, ettei botskit murskautuis tuulen puolen bryggaan. Aivan hurjaa! Yhdelt kundilt meni olkapää sijoiltaan, kun kiinnitysköysi tuulen voimasta nykäs äkisti. Brankkari veti handun paikoilleen, se näytti tuskalliselta! Me lähdettiin Kailon saaren merisaunaan. Seuraava yö oli levoton, goisattiin koiran unta. Säätiedotus kerto myrskyn aiheuttamista vahingoista. Vielä seuraavanakin päivänä blosas niin, ettei voinu funtsaa matkan jatkamista. Toisaalt mikä hiton hosis meill ois minnekään. Saaret staijais mestoillaan. Lähettiin skruudaa Tavastin Kiltaan. Käytiin pitkäripasessa tsöbaamassa flinderi ja tehtiin snadei paukkuja Siskon ja Maukan kanssa. Skidit teki omii taideteoksiinsa kivistä ja merenhiomista veduista.
Virtasten taidetta
Myrskyuutisii kuunneltii kaiken aikaa VHS-puhelimesta.
Sunnuntaina pilvipeite rakoili, rengnistä tuli silloin tällöin ja blosas puuskittain. – Nyt lähdetään, sano Pena. – Tääll tulee pitkähäntäsiin täihin. Rantsin lempilause. Sää tuntu pikkuhiljaa paranevan, joten lähdettiin. Iltapäivän puolella ohitettiin Laupusen Heponiemen snadi valkoinen majakka. Hyvä satama löyty Kustavin Parattulasta, Kustavin savipajassa käytiin ostoksilla, mukaan lähti mm. keramiikkakannu ja pikarit. Samalla poikettiin Lypertössä moikkaamassa vanhaa duunikaverii: Häkkisen Erikiä, joka budjaa kesät siellä sukutilallaan. Saunottiin ja päästiin skiglaamaan Eerikin Targalla Uuteenkaupunkiin.
Käytiin skruudaamassa mureet häränpihvit rantaravintola Kristassa. Tsöbattiin vielä snadisti evästä ja skiglattiin illaks takaisin Lypertöön. Ilta oli tyyni ja rauhallinen, kun kömmimme botskeihimme. Taas yks hyvä päivä painui mailleen. Kaunis iltarusko.
Anja ”Rantsu” Rantamäki