Mulla oli snadina, jonkun aikaa, tädiltä saatu dogi. Pyry niminen snadi kettuterrieri. Ärhäkkä, kiukkunen pirulainen, joka oli saatu vihaseks, kun sedät ja faija, flänäpäissään oli vääntäny sitä viiksistä. Ne sgriinas sikana, ku Pyry sai raivarin ja irvisti niin, ett ikenet näky, kuola valu ja kieli lipo mielipuolisesti. Lopulta sille riitti, kun vaan hiero peukaloo ja etusormee vastakkain. Ei tarvinnu sanoo m itään.Se oli oppinu viittomakielenki, fiksu dogi.
Mä oli sen paras kamu, ei se koskaan murissu mulle. En kyllä vääntänytkää sen viiksiä.
Stadissa ei 50-luvun aluss, tarvinnu pitää dogei remmissä. Niinpä Pyrykin luudas räksyttäen, villinä ja vapaana raitsikoiden (nyk, skuru tai spora) perässä.
Yleensä se luudas vaan Hämeentie 5:n pysäkiltä, Haapiksen pysäkille. Ei siis ihan, päätepysäkille asti. Arabian tehtaan nurkalle. Sitt se hölkytteli hissukseen takas mun luo. Svanssi vispaaminen kerto: ”Ai että, snadi spurtti, tekee välillä gutaa!”
Joskus se kävi Sörkän rantsussa, hiilikasojen ja sbulien stebujen välistä, fongaamass rottii. Se tuli sieltä usein sbuli rotta kitusissa. ”Tsiigatkaa mikä saalis!” – kerto se skeidanen koiran feissi! Sillä oli vankka mielipide siitä, ettei rottaa sais stikkata roskikseen, vaan se pitää viedä himaan. Rottatrofee olis varmaan ollu sille mieleen.
Porthaninkatu 11:ssä oli yleinen sauna, vanhass puutalossa. Pyryn mielestä oli kliffa luudaa sen saunan pitskulle, ku siellä oli kaks kissaa. En kyllä snaijaa mikä ihmeen tarve sill oli saada turpiinsa aina niiltä kateilta. Joskus ku me mentiin Porthaninkatuu ylös, se spurttas sille pitskulle ja haukku ku riivattu.
Himamatkalla se nuoli bludee ja oli ihan innoissaan! Svanssi vatkas ja aina välill se tsiigas mua, ihanku olis halunnu sanoo: ” Eiks meill ollukki kliffaa? Se harmaa kolli jäi tsiigaa meidän perään säälivästi, sen ilme oli paljon puhuva: ”Eks sä koskaan opi?”
Yhtenä päivänä Pyryy ei enää näkyny. Kun mä sitä kyselin ja vähän taisin spiidatakin, niin faija kerto, ett se oli jääny bilikan alle Hämeentiellä. Siihen oli sitt tyydyttävä. Minkäs sille mahtoi. Pitkään oli ikävä pikkulikalla.
Rantsu
