Hei ennakkoluulottomat rehtorimme!
Olen keksinyt IDEAN!
Koska ruotsin opiskelu on niin kovin vastenmielistä useimmille opiskelijoille, olen keksinyt siihen ratkaisun. (Itse näen ruotsinkielen taidon tarpeelliseksi suomalaisille.)
Tilasin netistä kartan: ”Stadin kartsat ja mestat”. Jos ensimmäisellä ruotsin tunnilla käytäisiin Helsingin karttaa läpi sekä ruotsiksi, stadiksi että suomeksi, saisi se takuulla opiskelijat hereille! Näytin karttaa luokalleni syyspuolella ja he suorastaan tulvivat kartan luo. Tällä tavalla he oppisivat tuntemaan kotikaupunkinsa ja samalla tietämään, mistä mikin paikka/katu on saanut slanginimensä.
Ruotsin rinnalla voisi aina kertoa, miten sana vääntyy slangiksi. Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon. Slangisanakirjoja on olemassa useita. Veljeni Tukholmassa käydessään halusi wc:n avaimen ja sanoi tarjoilijalle: ”Hei, stikkaa nykkeli tohon toilettiin” ja tuli hyvin ymmärretyksi. Toisaalta taas, kun isäni eteläisessä Savossa näki pari pikkupoikaa rannalla onkimassa ja sanoi heille: ”Metskaaks kundit fisuja?”, pikkupojat lähtivät karkuun. (Kysymys oli tietysti aika tyhmä.)
Tiedättekö, että on olemassa Stadin slangi ry, SlangiNyt-jengi ja verkkolehti SLÄMY? Sieltä kun saisi jonkun vähän esitelmöimään, voisi olla hauskaa.
Miettikää! Olisi hienoa, jos ruotsinkielen opiskelu saisi uutta potkua juuri meidän oppilaitoksessamme, vai kuinka? Voitaisiin vähitellen unohtaa koko sana ’pakkoruotsi’, kun opiskelijat rynnistäisivät tunnille.
Terveisin Leena Sjöholm
Se ei skulaa, joka studaa!
2 liitettä
– – – –
1. liite, Väännetään sitten rautalangasta:
Meillä on kolme rajanaapuria: Venäjä, Ruotsi ja Norja. Kahden viimeksi mainitun kanssa ei ole eikä tule ongelmia.
Entä mitä mieltä olette Venäjän politiikasta? Mahtaisiko se taas kerran yrittää pohjoisessa laajentaa ”pikkuruista” maataan länteen? Onhan Suomi sentään ollut osa Venäjää kuten Krim. Ehkäpä peräti yhtä pyhäkin.
Mitä mieltä olette pakkoruotsista?
Näitä asioita MINÄ ajattelen. ’Pakkoruotsi’ kuulostaa yhtä iljettävältä sanalta kuin ’suomettuminen’. Jos menemme historiaan, siellä tulevat vastaan suurmiehet kuten Lönnrot, Snellman, Runeberg, Topelius, Arvidsson jne. Kaikki he olivat ruotsinkielisiä, mutta suomalaisia. Ruotsista tuli meille aikanaan sivistys ja uskonto.
Pakkoruotsista puhuvat ne, jotka eivät historiaa tunne. Suomi ei olisi Suomi ilman Ruotsia ja ruotsinkielistä sivistyneistöä. (Venäläiset trollit vastustavat luonnollisesti ruotsia kaikissa medioissa.)
Nyt olen löytänyt TIMANTIN, joka vaatii vain hiomista. Jospa vain saisin idean ymmärretyksi! (Vaikealta se tuntuu, mutta yritän.)
Aloitetaan tästä:
Tiedättekö te, mitä on olla stadilainen? Kun te menette kotiseudullenne ja kuulette sitä murretta, mitä siellä puhutaan, tunnette olonne kotoisiksi, vai kuinka? Koette yhteenkuuluvuutta. Samaa koen minä täällä stadissa, kun kuulen slangia bamlattavan. Tämän tunteen haluaisin siirtää nuoriin, jotta he sitoutuisivat tähän kouluun ja kotipaikkaan. Onko siinä jotain pahaa? Vai pitäisikö stadilaisuus sittenkin tappaa sukupuuttoon? Muualta tulleet luulevat, että stadilaiset leuhkivat, mutta niin se ei ole.
Minuakin oikein varoitettiin mainostamasta synnyinkaupunkiani aloittaessani opettajaopinnot Hämeenlinnassa v. 1991. MIKSIKÖ? Tiedätte kyllä! Stadilaisena sitä joskus tuntuu siltä, ettei ole oikein edes suomalainen, ettei KELPAA suomalaiseksi… Niin paljon muut meitä vihaavat! Sen koin ensimmäisen kerran jo silloin, kun poljin Sodankylästä kotiin (1980-luvun alussa). Tottakai tuli juteltua ihmisten kanssa, joita tapasin. Kaikki sujui oikein hyvin siihen saakka, kunnes joku kysyi, mistä olen kotoisin. Kun sitten vastasin rehellisesti olevani Helsingistä, kumppanin naama suorastaan putosi ja ilme vaihtui ikävään vastenmielisyyden tunteeseen. Kun tämä sama tapahtui pari kertaa, päätin vastedes sanoa olevani Etelä-Suomesta ja niinpä kaikki sujuikin paljon paremmin.
Emme kuulu NATOon emmekä uskalla liittyä siihen, koska velivenäläinen uhkailee. Suomeen uhka on aina ja moneen kertaa tullut idästä. Venäjää pelkää myös Ruotsi, vaikka se onkin meidän selkämme takana. Mutta valtava Venäjä voi kyllä tahtoessaan kävellä Suomen läpi Ruotsiin. Tuskin sentään Norjaan, sillähän on liittolaisensa.
Nyt tulee se pääasia: Stadin slangi toimii SILTANA suomen ja ruotsin välillä, ja se olisi hyödynnettävissä, jos joku tajuaisi. Jos joku näkisi laajemmin. Jos joku ymmärtäisi…
Miksi meidän koulumme nimi on: Stadin ammattiopisto? Mietin, siihenkö se stadilaisuus nyt jää??? Onko nimi ainoa asia, mikä muistuttaa paikasta, jossa koulu sijaitsee? Kuluva lukuvuosi aloitettiin teemalla: ’Stadisti parempi’, MITÄ SE TARKOITTI? Kuka sen keksi?
Ehdotukseni, että ruotsintunnilla sanat voisi kääntää suomen lisäksi stadin slangiksi, on se juju. Tulisi kerralla imua ruotsintunneille. Uskokaa vaan. Esim. Kulosaari on Brändö ruotsiksi ja kaikki metrolla tulevat opiskelijat kuulevat sen joka päivä kahteen kertaan. Brändöstä saadaan brenkku (viina, paloviina), brennari (= polttolasi), braasu (nuotio, notski), brankkari (palokunta) jne. Esimerkkejä on vaikka hurumykky. Ruotsinkielen asemaa tulee mielestäni Suomessa vahvistaa ja näin sen voisi toteuttaa, jos johdolta riittäisi uskoa ja uskallusta.
Tämä ON UUSI IDEA ja joku muukin sen kyllä keksii aikanaan, mutta nyt olisi tilaisuus tehdä tästä oppilaitoksesta veturi. Kun yhtäkkiä ruotsinkieli vetäisi jengiä, siitä tulisi ISO UUTINEN koko maassa! Ehkäpä myös muissa Pohjoismaissa.
Mutta minkäs minä sille voin, jos asia ei vielä rautalangastakaan väännettynä mene perille? Kun lähitulevaisuudessa joku sen keksii, toivon että muistatte minua silloin. Me stadilaiset olemme vähemmistönä omassa kaupungissamme. Ottakaa sekin huomioon.
Terveisin Leena Sjöholm
– Erittäin pieni ja moneen kertaan lytätty stadilainen
– – – –
2. liite, Lassotaan tulevaisuus:
Lähtötilanne: Opiskelijat 15 – 16 vuoden ikäisiä
Kotinurkat sijaitsevat useimmiten Vallilan pohjoispuolella, Malmilla, Kannelmäessä, Vuosaaressa, Kontulassa jne. Hyvin harva tulee eteläisemmästä kaupungista tai Espoosta. He tuntevat kaupunkia sen verran, että osaavat tien kouluun ja takaisin ja hieman ydinkeskustaa. Pelkäävät isoa kaupunkia, uusia luokkakavereita, uusia opettajia.
AMMATTIKOULUSTA MENNÄÄN TÖIHIN. Tämä tehdään selväksi ensi tapaamisesta lähtien. Sen takia ammattikoululaitos on aikanaan perustettu. Työpaikkoja on ja tulee aina olemaan!
Tehtävät ja niiden koonti:
Heti syyslukukauden ensimmäisellä tai toisella viikolla annetaan etätehtävä:
Etsi jollakin hakukoneella viisi kotiasi lähinnä olevaa sähköliikettä hakusanoilla: sähköurakointi, sähköasennus, sähköliike. Kirjoita näistä lista, josta firman nimen lisäksi näkyy sen osoite, kilometrimäärä kodistasi kyseiseen paikkaan ja työhönottajan nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.
Tehtävän saa palauttaa ja palautetaan lähes poikkeuksetta ruutupaperille tuherrettuna.
Seuraava tehtävä annetaan heti ensimmäisen palautuksen yhteydessä (voidaan tehdä joko etänä tai tietotekniikan tunnilla):
Tee kirjoittamasta listastasi tietokoneella tulostettava versio. Mieti myös listan ulkoasua (fonttia, sijoittelua..) ja lähetä lista liitetiedostona opettajan sähköpostiin. Muista kirjoittaa nimesi ja luokkatunnuksesi liitetiedostoon (nimettömät lentävät roskikseen). Tallenna tekemäsi lista!
Pääkaupunkiseudun kartta heijastetaan taululle. Jokainen käy merkitsemässä viisi sähköliikettään karttaan oikeille kohdille. Tuijotetaan niitä. Käydään ne yhdessä läpi. Naapuruksille sattuu tietenkin yhteisiä, mutta tämän tunnin jälkeen tunnemme nimeltä jo toistakymmentä mahdollista tulevaa työpaikkaa.
Seuraavaksi tuijotetaan sitä suurta valkoista aluetta, jonne kukaan ei ole merkinnyt yhtään sähköliikettä.
Hyvä ryhmäyttämistehtävä on, että jaetaan kaupunki opiskelijoille pareittain tutkittavaksi niin, että koko pääkaupunkiseutu peittyy. Haravoidaan kaikki sähköliikkeet esiin. Tutkia voi tietenkin sähköisesti, mutta joskus kannattaa myös jalkauttaa opiskelijat ja pyytää heitä vaikka ottamaan kännykällä itsestään kuvan jonkun sähköliikkeen edestä.
Kun kaikki firmat ovat paikoillaan, ruvetaan täydentämään niiden tietoja. Tällaisia voisi olla mm. henkilöstön määrä, perustamisvuosi, toimitusjohtaja, luottamusmies, tuntipalkka jne.. Somesta voidaan katsella, mitä tietoja siellä firmasta tai sen henkilöistä on. Näkyykö tuttuja naamoja? Jospa vaikka naapurin ukko onkin sähköasentaja. Firmoja voisi myös arvioida rekisteriin.
SILMÄT AUKI! Lisäpisteitä rekisterin kokoamisesta saa, kun kaupungilla liikkuessaan opiskelija on huomioinut jonkun rakennustyömaan, valokuvannut pääkyltin tai merkinnyt muistiin työmaan, pääurakoitsijan ja sähköurakoitsijan nimen (jonka kohdalle työmaa merkitään).
NUORIA MOTIVOI RAHA
Kun ensimmäisenä syksynä on opiskeltu jatkojohdon teko, tehtävänä on ottaa selvää, kuinka paljon samanlaiset jatkojohdot maksavat kaupassa ja millainen on hintahaitari. Kuka niitä valmistaa ja mitä tietoja on pakkauksen päällä?
Kun on opiskeltu kolmivaiheisen lieden asennus, soitetaan ”asiakkaana” yhteen tai useampaan sähköliikkeeseen ja kysytään kyseisen työn hintaa.
Kun on opiskeltu katto- tai lattialämmityksen teko, kysytään jälleen hintaa joistakin sähköliikkeistä. Nyt osataan jo puhua asiantuntevasti.
Opiskelun loppuvaiheessa kysellään kesämökin tai asunnon sähköistämisen hintaa.
Mietitään, miksi jokin liike tekee saman homman puolet halvemmalla kuin toinen.
Kaikki nämä tallennetaan luonnollisesti omaan ja/tai yhteiseen ePortfolioon kyseisen liikkeen kohdalle.
Lopputulos: Valmistunut opiskelija tuntee kaupungin fyysisen rakenteen siinä missä abstraktinkin puolen. Hän osaa liikkua sujuvasti eri puolilla pääkaupunkiseutua. Hän ei eksy, hän on kotonaan. Hän tuntee kaikki kaupungin pääväylät ja osaa sijoittaa kaupunginosat paikoilleen Ymmärtää myös kaupunginosien nimet paikallisella kielellä, mm. sen, mistä Rööperi on saanut nimensä ja että Vallila on Valkka ja Sturenkatu Sturari.
Opiskelija tietää kaikki lähitienoon sähköliikkeet, sähkönsiirto ja -jakelufirmat ja voimalaitokset. Opiskelija tietää, millaisen työpaikan hän tahtoo. Hän osaa vertailla niitä keskenään. Opiskelija haluaa perustaa oman yrityksen kokoamansa tiedon pohjalta siten, että välttää huomioituja huonoja puolia ja panostaa hyviin. Hän tietää, millainen on ihannefirma.
Terveisin Leena Sjöholm
– Erittäin pieni ja moneen kertaan lytätty stadilainen
