Köyhänä opiskelijanplanttuna iisi tapa tehdä vapuks fyrkkaa oli blisata ilmaboltseja. Tein sitä duunii muutamia vuosia. Siin oli kolme hyvää puolta: 1) fyffet tuli heti handuun, 2) olit poissa brenkun himoista blisaamisajan ja 3) verotonta tuloa eli ei vaikuttanu opintolainaan. Duunin saaminen oli iisiä. Ei ollu duunihaastattelua eikä koeaikaa. Sen kun soitit ja sovit ajan ja mestan. Ite kävin yrittäjällä, joka piti mestaa Haagan työviksellä. Ymmärtääkseni se työvis on eldannu aikaa sitten. Bygen salissa täytettiin pallot ja kerättiin nipuiksi. Sit vaan kartsalle blisaan palloja. Alussa tuli spennattua snadisti, mut sit homma alko skulaa.
Vappuboltseja, foto: iltalehti.fi
Se oli kliffaa olla kerran vuodessa skideille sankari. Ne katto mua ylöspäin, kun mulla oli niin paljon boltseja. Kerran yks sano mulle: Ai kun sä oot vahva ku sä jaksat pidellä kaikkia boltseja! Useimmiten blisausmesta oli jollain ostarilla. Ne oli niin samantapaisia etten erottais toisistaan. Sillon ei tullu funtsittua, et ois voinu olla snadisti myyntihenkisempi. Ainaski ois pitäny näyttää glaidumpaa feissiä. Joskus vaan oli niin hintsin galsa ja blosis. Se oli taitolaji solmia kohmeisilla handuilla boltsin snörejä. Kerran yks skidi oli varannu boltsin ja mä kiinnitin sen myyntilupaan, joka oli kolmionmuotoinen pahvipala. Se oli kiinnitetty hakaneulalla rintaan, niin et tarkastajat saatto nähdä et pimeitä blisaajia ei ollu. Se oli ainut kerta kun meinas päästä spiidu, kun boltsi pääs karkuun. Se varattu boltsi leiju kohti yläilmoja myyntiluvan kanssa.
Säät ei aina suosinu. Kerran stikkas snögee ja se tarttu boltseihin. Mä oli blisaamassa sillon Senaatintorilla. Vappumarssi oli just tulossa. Mä yritin kaksin käsin kannatella boltseja ettei ne ois skeidaantunu ja just sillon tulee poka. Ois ollu jälkeenpäin kliffa nähdä miten mä selvisin siitä. Akrobatiaa siinä tarvittiin. Välillä pääjehu kävi hakemassa ylimääräset fyffet. Ilmesesti oli pelko et blisaajat häipyy fyrkkien kanssa veks. Kerran pääsin Suomen kuvalehteen kun olin Kappelin Espan puhelinkioskissa soittamassa ja boltsinippu oli ulkopuolella.
Viimesenä blisausvuotena tuli uutuus: foliobpoltsit. En ois huolinu niitä, mut oli pakko ottaa. Rumin boltsi oli folioboltsi, jossa oli ET:n kuva. Sattumalta ne oli tsöpatuimpia boltseja. Makuasioista ei voi kiistellä ja poka on aina oikeassa. Pääasia että fyrkat tuli. Uran lopussa opin vasta tinkimisen taidon. Pistin hintaa lisää ja möin sitten muka alennuksella. Tuli molemmille hyvä mieli. Nyt olis hyvät tsaanssit lähtee blisaa boltseja. Kun dallaan kahdella tseballa, niin jengi kävis säälistä tsöpaamassa multa. Klabit ei vaan kestäis stondaamista enää.
Kun vappu alko olla ohi ja tilitykset tehty, saatiin blisaamatta jääneitä boltseja mukaan. Mä sit jakelin niitä tutuille ja tuntemattomille. Parhaimpia tilanteita oli kun annoin jollekulle surkean näköselle skidille boltsin. Naama levis kummasti. Itelle tuli hyvä fiilis. Tätä nykyä mua ei saa keskustaan vappuna. Meininki on muuttunu sen verran paljon. Nyt vasta muistin, et mutsikin oli joskus blisaamassa boltseja, mut meidän tapauksilla on muutama vuosikymmen eroa.
Ei ku hauskaa vappua kaikille !
Pentti Laine