Minä kävelin yksin helmikuun loskaisena sunnuntaina
Hämeentietä pitkin kohti Hakaniemen toria.
Bussit roiskivat sulanutta vettä jalkakäytävälle.
Ohitin vanhan tiilisen koulurakennuksen.
Tyttäreni kävi Vallilassa peruskoulun ala-asteen.
Vuodet ovat vierineet, jalkani kantavat yhä.
Virtaviivaiset, älyistetyt raitsikat kiitivät ohitseni.
Arvokortit luovuttivat arvoaan maksulaitteille.
Poikasena kävin Allotriassa ja Pirtissä katsomassa
piirrettyjä ja viidakon valkoisen kuninkaan seikkailuja.
Sumuiselta Junatieltä kiskot katosivat jo kauan sitten.
Snadina bräijättiin broidien kanssa ratapitskun stogenvaunuissa.
Onnistuneen seikkailun jälkeen saatiin himpessä hudaa.
Kurvissa Eltsun valtava bygga muistutti botskin kokkaa.
Se dilkkas trafiikin Hämikselle ja Hesarille.
Mä seilasin omaan skidiyteeni Pengikselle.
Lapsuuteni kartsalla dallasi ja pörräsi roskisdyykkareita, lestinheittäjiä,
tsilareita, koksikuskeja, rantsujätkiä, byggaduunareita, tsuppareita,
konttorirottia, myyjättäriä, slurkkeja ja yksihanduisia puistovakseja.
Sporat olivat snadimpia, kulmikkaampia ja kolisevampia.
Rahastajat hoitivat libareiden myynnin.
Dösät dunkkas gasolta ja fiudeja oli paljon vähemmän.
Landelle mennessä höyrystogeissa tsitattiin puupenkeillä.
Himassa skruudattiin usein maksa- ja silakkaloodaa ja lihasoppaa.
Kledjut kulki kierrossa, handeleista löytyi vähän slumpattavaa.
Lauantaisin mussutettiin sumpin kanssa mutsin duunaamia korvapuusteja,
kuunneltiin putkihelvarista Lauantain toivottuja.
Kurvin kiinalaisen elintarvikekaupan ruuhkaisessa näyteikkunassa
soijan, riisin, chilikastikkeen, buddhien ja mausteiden seassa
posliinikissat vilkuttivat minulle onnea vasemmilla tassuillaan.
Sininen linja-auto purki pysäkillä, kapakan edessä, lastiaan.
Jengi työntyi maan alle metroasemalle.
Valvontakamerat taltioivat ihmisvirtaa ja ympäröivää maailmaa.
Ihmiset leijuivat älykännyköillään bittiavaruudessa.
Lapsuuteni maailma oli paljon yksinkertaisempi kuin nykyinen.
Vilkas mielikuvitus ja kirjat tekivät siitä ajattoman ja rajattoman tuntuisen.
Pidän yhteyttä lapsuuden ja nuoruuden ystäviini sekä tapailen heitä.
Olen yksi meistä.
Onnellinen lapsuus tuottaa kaikilla vuosisadoilla terveen itsetunnon.
Matti Laitinen
7.2.2016