En oo ihan saletti, mut joku tuutti valisti, et Olli Mäestä duunattais leffa. Kliffa juitsu. Olli Mäki oli kaikkien aikojen paras boksari Härmässä. Ainaski meitsin öögissa.
Skrivasin 25.4.2014 tällai. Sittasin eilen sufella Sellon Buffossa. Viereisellä britsillä hokasin tutun pärstän. Olli Mäki, kahen söden daamin kera. Tää mun buli idoli oli paljo snadinpi, ku mitä mä olin funtsinu. No, tietty. Mäki knekkas kait jotain 56 ta 60 kilon sarjoissa, ku se oli Ringin listoilla. Parhaimmillaan Mäki staijas viiden parhaan haastajan jenggissä, tolle Dave Moorelle, joka oli tän sarjan maailmanmestari. Tää Moore sit kyl delas myöhemmin kehässä.
Ku tää MM-matsi, Mäen ja tän Mooren välillä, sit vihdoin knekattiin Stadikalla, en jaksanu alkaa tsögaa nyt tän matsin vuoslukuu. Mut olisko ollu 60-luvun alkuu. Mulla oli kyl fitti tsägä, ku sattu oleen iltahugi duunissa. No, se oli silloin kyl snadi pakko päästä tsiigaan tää matsi. Me häippästiin yhen Toijosen Laren kera safkikselta Stadikalle, vaik me hyvin tsennattiin, et tää voiski olla buli tsargo saada fudut.
Se matsi oli sit kyl yhtä draamaa. Kolmas tai neljäs erä ja tää tää mun buli idoli otti lukuu. Mun herttaa vihlas. Eihän tää oo redii, miten Mäki voi konttaa kanveesilla. Matsi oli förpii. Stadikka hiljaa. Ei pystyny pamlaan mitään ja alettiin dallaan, Lare ja mä, takas duuniin Usariin. Ei tullu fuduja, mut hirvee fragis. Iltafaku riehu ku bajadeeri. Mut, ei mikään enää ollut niinku ennen. Olli Mäki oli ottanu dunkkuun.
Jaakko Koroma
– – – – –
Leena Tammela: Olli Mäen ja Dave Mooren kohtaaminen 1962 oli Pohjoismaiden ensimmäinen MM-nyrkkeilyottelu.
Harri Ahola: Matsi oli 17.8.1962.