Parvekkeella, grillisässni Kabanossit paistuu,
Lidlin pottusalaatin ja bissen kanssa gutalta ne maistuu.
”Mikä hitto täällä kärtsää! ” mä rääkäistävän kuulin.
Alakerran Artsin, aivan greisiks tulleen luulin.
Sitte tuli kauhee blosis, kaato partsin pöydän. Hiilet brennas, Kabanossit hiilty, salaattini pöydän alta löydän.
Kaljat pääsi rinnaamaan , alakerran partsille!
Se, se oli liikaa, sille alakerran Artsille.
”Nyt tää saa jo riittää”! Huus Artsi, täynnä tarmoa.
”Nyt lähtee leegot, en enää anna armoa!”
Ovikello soi, nyrkki dörtsiin hakkaa,
sydämeni melkein haljeta jo pakkaa.
Avaan dörtsin, nään punottavan Artsin
lykkään sille kylmän kaljan.
Divaamme kimpass rauhan maljan.
Käypä ineen, kysyn vaikka skagaan:
Maistuisiko tsiegura,
oikein kunnon nokimakkara?
Artsi tuumii: – Mikäs siinä, voinhan tulla,
mikäs kiire mulla. Haen ensteks mäyräkoiran himasta,
kimpassa on kliffa, parit bisset imasta.
Rantsu
Julkaistu: Kirjoitti: •