Mä oon nyt täss vaihees, mä en muuta funtsaakkaa. Onks tää ny tässä? Miten kaikki hurahti näin äkkii, eikä mistään tullu mitään. Ois voinu tulla vaikka mitä.
Opiskelu jäi kansikseen. Piti mennä duuniin.Must ei tullu ylioppilasta, maisterii ei edes merkonomii tai tradenomii. Hävetti kun kysyttiin koulutusta.
Sisu pakotti näyttämään, ett osaan mitä vaan. Faijan ohje mielessä: Älä sano ettet sä osaa. Sano ettet sä viitsi, sillä sä osaat mitä vaan! Jos haluat. Näin se on menny, tähän saakka. Mikä on tulos? Yks syntymälahja mullon ollu, niiku olette hogannu, on toi handun taito. Olisin vaan tarvinnu mentorin.
Must´ois voinu tulla taidemaalari. Oli hiton hyvii opettajii: Tapio Tapiovaara, Mauri Heinonen, Markku Hakuri, Pertti Summa, Jan-erik Kullberg ja Heta norros ja muitakin. Mutku pääsin Ateneumiin Eva Cederström nitisti mut. Tää hienojen harmaiden sävyjen taitaja, ei digannu mun värimaailmasta. jätti vi**u mut luokalle. Ainoo mitä opin, niin opin sekoittaan kylmän ja lämpimän harmaan.
Must´ei tullut taidemaalaria.
Must´ois voinu tulla keraamikko. Keramiikkaan innostuin sattumalta, ku jäin työttömäks. Jälleen ihan rautaset opet: Irma Weckman ja Karin Widberg ja joku muukin. Kävin kahdeksan eri kurssia. Mutt ihan liian myöhään. Vieläkin joskus väännän jotain savesta
Muttei musta tuu keraamikkoo.
Must´ois voinu tulla turkkuri. Opin yhdess duunimestass ompelemaan turkiskoneella. Duunasin silloin jätepaloista nalleja ja tyynyjä. Blisasin niit tuttaille. Homma ei kuitenkaan kiinnostanut riittävästi. Se ei ollut tarpeeksi luovaa mulle. Must´ei tullu turkkurii.
Must´ois voinu tulla lasitaiteilija. Kävin Tiffany, eli lyijylasikurssin, duunasin jokusen ikkunakoristeen. Kävin lasimaalaus kurssinki, tein jonkun lasimaalauksen. Kävin Iittalassa kerran puhaltamasa lasia. Se oli kiintoisti kovastikin, olis pitäny nuorena jo lähtee opiskelemaan sitä syvällisemmin. Tein yhden kannun ja pari maljakkoo. Musta ei tullu lasitaiteilijaa.
Must´ ois voinu tulla kulta- tai hopeaseppä. Yrkkesinstitutet Sydväst järkkäs korukurssin. Materiaaleina Sterling hopea ja pronssi. Korukivet hiottiin löytämistämme stenuista. Ei tullut minusta kultaseppää.
Must´ois voinu tulla mainospiirtäjä. Mun olis pitänyt alunperin mennä mainospiirtäjäskoleen, mikä ikinä se koulu sitten olikaa. Mutten tiennyt mitään sellaisesta. Mull ei ollu mentoria. Kävin ABC-kirjekurssii hetken aikaa, lopetin sen kesken, en muista miks. Oisko siit ollu hyötyy, mene tiedä.
Tein elämänduunini mainosalalla: tsupparista, kuvalaatanhoitajaks, trafikistiks, mainoshoitajaks, yhteystoimittajaksi, yhteyspäälliköksi. Siinä se.
Musta ei tullu mainospiirtäjää ei AD:tä.
Sit oon lisäks kutonu kangaspuissa mattoja ja tehny ryijyn, Maalannu posliinii, veistäny rukinlapoja, kokeillu intarsiaa. Ku se ei onnannu kaiversin puulle kuvat ja sävytin ne niinku aidossa intarsiatyössä eri puulajit.
Oon läyny ikebana kurssilla ja emalikursseilla. Joku emalikoru ja esine on hukkunu taivaan tuuliin.
Musta tuli vaan eläkeläinen joka kelaa laiffiaan.
Ei tää oo mitään, tää on tätä.
Teksti ja kuvat :Rantsu.
