Merimirrin neitsytmatka

Meidän Fiskari födas 16.6.1985 synnytys oli pitkä ja tuskallinen, sillä skidi synty perätilassa. Kaikki meni sit kuiteski hyvin, skidi oli snygi ja osas tsimmaa!
Se sai nimekseen Merimirri. Seacat olisi ollut liian hienosteleva, kun sen faija oli vanha kollikissa Soukasta ja mude sbuli turska, joka oli vuotta myöhemmin saatu verkolla Paimionjoesta! Voi olla ett se oli pelkkää flöittii, en tiedä.
Botski oli duunattu Seppo Valkosen veneveistämöllä Paimiossa.

Kuukausi syntymänsä jälkeen Merimirri teki jo ekan redunsa kohti Maarianhaminaa. Lähtölaituri oli Snappertunan, Höstäsin kylän sisä lahdelmassa. Siellä se on kellunu kaikki
nää kymmenet kesät. Talvet se stondaa trailerilla, pressun alla, mökkimme pitskulla.

Redu Maarianhaminaan meni kaikin puolin kliffasti. Meggeen läks pari tuttuu venekuntaa: Marnixin Virtaset ja Fibolan Holmbergit botskeillaan.
Heinäkuun 20. lauantai-iltapäivällä ankkuroitiin stadin aallonmurtajaan. Bungattiin yöpymismaksu 35 mk. Se oli mielestämme kova hinta.
Käytiin museobotski Pommerin nähtävyyksii tsekkaamassa. Botski oli skiglannu joskus 1923 – 52. Siell oli kliffaa tsiigattavaa, hienoi puisii keulakuvii, joit käytettiin gamloss skiglareissa. Ne suojas botskii, sen miehistöö ja matkustajii haverelta. Botskin haverissa, tää suojelushenki, ohjas vainajien henget delanneiden valtakuntaan. Joten niiden ei tarvinnu jäädä iäksi skönelle kummittelemaan. (Niinku kummitusbotski Flygaava hollantilainen.)
Mielenkiintoisii oli miehistöjen tilatki: riippu-keinut joiss goisattiin ja purjeenteko- ja korjausvehkeet ym.

Meill oli tarkotus käydä tutustumassa Kastelholman linnaankin, joka on bygattuttu 1300 luvull, mutta se oli remontiss. Linnahan on vuos-satojen saatoss saanu kokee kovii. Se on rapistunut niin ajan hampaan, ku1700 luvun puolenvälin brennaamisen vuoks. Kuultiin, sen olevan restauroitavana. Niinpä mentiin tsiidaa Bomarsundin linnoituksen raunioita ja tykkejä.

Funtsattiin oliks tykin kuulat tosissaan yltäneet vihollisveneisiin saakka?!
Bommarsundin linnoitus liittyy Oolannin sotaan (1835- luvulle), joka oli kauhia! Engels- ja fransmannit valloitti linnoituksen neljän päivän piirityksen jälkeen.
Tultiin siihen lopputulokseen, ettei kuulat yltäneet englantilaisbotskeihin asti. Toss fotossa Pena ja Maukka tsittaamassa saman tykin päällä, kuin historiallisessa maalauksessa, jonka löysin netistä.

Tästä lähdettiin prutkuttaan takas himaan päin. Ylitettiin Teilin tuulinen selkä ja reilun kolmen timman päästä oltiin Kumlingessa Siell kuuluisass punkkisaaress. Onneks punkit ei hiffannu, ett me oltiin tultu sinne.
Yöks mentiin Torsholmeniin. Aamupäivällä dallattiin neljä kilsaa, ohi upeiden kesä-kukka-niittyjen, saaren keskustaan. Sielt hitattiin jätskikiska! Jäde maistu hellepäivänä.

Lappoossa oli mahdollisuus saunoo ja ai ett se tuntu ihanalta . Pian oltiinki taas skönen päällä.Velkuan satama oli täynnä, joten mentiin Salavaisiin. Rantsun kaupast tsöbattiin vaihteeks tsieguraa ja muuta snadii skruudattavaa. grillattiin ne ja tehtiin snadit kupit.
Ilta vaipu mailleen ja me botskeihimme. Huomisissa matka jatkuis Naantaliin. Ekaa kertaa meritse, mutt se on ihan eri stoori.

Rantsu ( Merimirri on edelleen myynnissä, tee tarjous)
Kuvan mahdollinen sisältö: valtameri, taivas, vene, ulkoilma, luonto ja vesi

Teksti ja kuvat : Rantsu

Tietoja Rantsu

Mainosalalta eläkkeellä oleva kyynisdepressiivinen Sörkän gimma. Harrastukset runojen skrivaaminen ja keramiikan teko, luonto, eläimet.
Kategoria(t): Arkisto. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *