Meitsin ekat tällit oli täys fiasko. Vietin mun kesikset usein Hietsun skidien puolella. Skulattiin felkkistä ja tsimmattiin ja kaikkee muutaki nastaa. Joteski sit hiffasin, et yks Anmari läikytti joteski tän pikkukundin mielenrauhaa.
Tää giltsi oli södesti ujo. Sit ku nää felkkisjengit valittiin, staijasin usein toisen jengin kapuna. Nää kaput valkkas vuorotellen omaan jengiinsä mieleisiään skulaajia. Starttas tää Anmari vähitellen ja yllättäen, sijoittuun aika snadilla varausnumerolla mun valkattuun jengiin. No, sen kyl moni kundi kans hiffas ja fittii, snaijaavaa hymyy meitsii kohtaan yleisestikki siitä födas.
No, sit joteski vaan jänäsin kerran ehdottaa diilii tälle nastalle giltsille, et jos niinku treffattais huomenna kahdestaan Väiskin fudiskentsun katsomossa. Siellähän tsittas aina kirjavaa jengii iltasin tsiigaamassa alempien sarjojen futismatseja. Venasin sit siellä handut hikoillen tätä typyy. Snadi studis, et jos se ei vaik tuliskaan. Tai sitteski varmalla yhtä paljon, et se tuliski.
Sit hiffasin sen giltsin tutun olemuksen jo kaukaa. Mut mitä hitsii. Olin aina tottunu näkeen tän Anmarin tsimmareissa tai t-paita ja shortseissa. Nyt tän enkelin kostuumi oliki tumman sininen samettimekko, korkeet Lumikin olkapäät mekossa, valkonen levee kaulus, sirot mustat kiiltonahka tsengat ja sitte se juitsu, mikä sit finaalissa brakas mun jo muuteski hintsun rohkeuden ja itsetunnon, oli noi valkoset södet pitsisormikkaat, jotka kruunas tän Anmarin täydellisen gledjustailin.
Häippäsin ihan shokissa haneen. Hävettää tää mun fitti mamisteko vieläki niin hemmetisti. Staijasin pari vekkaa veke Hietsusta. Sit kuulin, et ei tätä Anmariikaan enää sinä kesiksenä siellä nähty.
Jos nyt joku ihan sattumalta vaikka tästä jengistä tsennais tän kliffan, upeen giltsin. Niin pliis kerro sille, et tää raukkis pelle kärsii vieläki jatkuva syvää ja täysin ansaittua häpeää tästä kaikesta, mitä tuli duunattuu tälle kliffalle typylle. Eiks jehna.
Teksti: Jaakko Koroma