Joskus 50-luvulla, Tölikän Väiskin futiskentsun ja Väiskin kaltsin välissä staijas pöpellikkö, snadisti ku toi Putkinotko. Ei ollu ruohokentsuu niinku tänään. Tää sen aikanen mesta oli meidän kundien duunaama skramleybaana. Oli savispoorii, johon duunattiin pari hyndaa ja sit ku stikkas vodaa, niin yks buli plotti, jonka yli ku skujattiin, joutu lyftaan klabbit ylös ettei bläägät kastunu. Tää skabaspoori oli jotain kuuskyt metrinen rundi.
Välillä, ku skabas melkein kymmenenki kundii tätä baanaa, niin jokanen varmalla tsennaa, et tuli meitsinki vedettyy monet bulit lipat. Mut, eiku takas fillarin selkään, ei spiidattu vaik, oli polvet ja kyynärtpäät rutussa ja hurme virtas, ku buurisodassa. Ei ollu kundeilla saatuu tetanuspiikkii. Mutsiki vaan totes, et duunataan heftaa.
Sit myöhemmin, ku starttasin skulaan byyrarii Väiskin Boltsissa, niin keväällä, ku polvet aukes, niin vasta sit joskus syksyllä, nää ruvet vasta häippäs ku ne pääsi paraneen. Ei tullu tetanusta. Mutsiki vaan totes, et ei oo tullu maamyyrällekkään.
Sit tää kypäräjuitsu. En jaksa minnaa, et ykskään mun frendeistä ois delannu tai saanu jotain aivojysyy, vaik flygattiin harva se päivä fillarin stongan yli ketoon. Nyt, ku mutsit hinkuu skloddeille, et kypärä pollaan. Tai fillari roudataan klitsuun. Meitsiki suhas prätkää, pari ekaa vuotta pipo kutreilla.
Metsi jänää kyl nyt esittää, et toi kypärä oliski, ihka turha jelppi. Mikskö mukamas. No meitsi duunas skäfän testin. Roudasin Stadikan torniin mun friidun kimman, Ida vanhan kypärän ja meitsin villapipon. Tyrkkäsin ekaks tän kypärän tornista asvaltille ja sit tän mun sinipunasen pipon kans.
Paavo Nurmen patsas Olympiastadionin edustalla
No, sit ku ryntäsin tsiigaan tän testin saldoo, niin hiffasin, et tää kypärä oli halki ja muuteski mustelmilla, mut tää meitsin pipo, oliki ihan kondiksessa. Mitäs jengi tästä nyt sit niinku funtsisi?
Jaakko Koroma