Horjuin yhtenä aamuna Kolumbuksen ostarin käytävää, kun vastaan dallas tuttu heppu. ”Moi! Mitä Kortti-Marhosen maailmaan kuuluu?” Heitin tylsän huulen. ”Ei kurjuutta kummempaa”. Kuittaili Kortti. Kortti tsennataa tylynä kauppamiehenä, jonka motto on: ”se bungaa satasen ja kaverilta satakakskymppii”. Kortti blisaa ja bytskaa mitä vaan, mistä saa kyhnyy. Se blisais vaikka gamlan mutsinsa, jos sen mutsi eläis vielä.
Kerran Kortti blisas ja slumppas bilikansa pariin kertaan. Sil oli yks Jeeppi myynnissä Hesarissa. Joku landelainen starbu skulas sille ja sano tulevansa tsögailee sitä kärryy. No, se oli sitä aikaa ku bilikoi bytskattii löpöllä kulkeviks. Se viritys oli kyl ihan snygisti duunattu, mut se vaati kuiteski snadin bensatankin ja röörit, ku sitä ei saanu käymään petroolilla frysiskelillä. No, Kortti koutsas sille kundille kuin se bilika pitää starttaa. Siihen oli duunattu joku bakeliittinippeli kojelautaan ja siitä piti muistaa vendaa ensteks oikeeseen siiduun, ennen ku starttas. Sit piti polkee kaasuspeduu nilkka kaheksikkona. Kyl se sit lähti.
Ne skrivas pabrut kondikseen ja Kortti rullas fyrkat töttörölle ja povariin. Janari lähti tsöraa Jeepillä johonki maitolaiturimaisemiin.
Seuraavana aamuna se kundi skulas Kortille hädissään, ku Jeeppi ei startannu. Kortti luetteli sille oordikset ja kundi lähti koklaamaa. Parin timman päästä kundi skulas taas ja oli aika fitin oloinen. ”Mä en saanu sitä sun Jeeppii käyntiin. Eikä saanu Esson huoltomieskään!” Kortti stikkas iisinä: ”Sunhan se Jeeppi on, eikä mun.” Nyt se janatuinen alko hikeentyy tosissaan. ”Mä haluun purkaa sen kaupan!” Kortti pysyi pokkana. ”Auto on myyty siinä kunnossa kun se kaupantekohetkellä oli. Sitäpaitsi sähän näit et se futas ihan kybällä. Sillähän sä skujasit sinne Kalakukkolaan. Mut jos sä haluut, ni mä voin slumppaa sen sulta veks, mut hinta on jo kato laskenu.” No janari halus kuitenki myydä sen bilikan takas Kortille, melkeen viis donaa halvemmalla ku mitä se siitä bungas. Semmonen kauppamies Kortti on.
”Ootsä menossa duuniin, ku sulla on toi muovikassi handussa? Onks sul smörgarit eväänä?” Mä tölväsin Kortille. ”Ee-en mä mihkää duunii oo menossa. Mähän oon eläkegubbe. Täs boosas on flinderi fyllana kustaa.” Kortti lyftas muovikassii snadisti, niin ku varmistukseks, ettei se bamlannu flööbaa. ”Ootsä menossa terkkariin?” Mä hogasin froogaa. ”Jebulis, mä joudun traisaa jo tokaa kertaa tän kustan sinne.” Heitti Kortti happamasti. ”Oliks siinä ekas kustas jotain feeluu?” Mä utelin. ”No joo tai ei, mut ku tähän flinderiin piti kusta pitkin yötä. Ku mä kävin yöllä kusella, ni enhän mä minnannu stroolaa tähän flindaan, vaan mä kusin pyttyyn. Aamul mä kyl muistin kusta tähän flindaan, mut se oli niin ku väärin kustu. Ois pitäny stroolaa yöllä tähän flinderiin, tsiigaa kloguu ja skrivaa aika pabruun. Sillai se menee niinku oordisten mukaa.” Selitti Kortti.
”On se vaan ihme juttu, ku jos mä haluun mennä luovuttaa bludee, ni mä oon liian gamla. Mut jos mä luovutan kusta, ni mä kyl kelpaan, vaik useempaanki kertaan.” Valitti Kortti ja lähti horjuu terkkarin siiduun.
Näillä mennää taas, minnaili ”Nakuklabbi Valkan kundi OlliBull”.