Ku meitsi oli snadi kundi, niin Sammongartsa kasissa budjas ihme jenggii. No, ekaks tietty me. Faija mutsi, systeri, broidi ja mä. Naapurissa Lehtosen Kaitsu, Olli ja Tytti. Niitten veskin dörtsi staijas aina posessa, ku nää rotat oli skruudannu sementtiin pari holee ja ne nakertajat ois muuten päässy riehuun niitten himassa.
Ekassa kerroksessa staijas vielä yks eronnu feikkiblondi muija snadin friidunsa kera. Joskus niillä budjas kans yks kuubalainen bongokundi. Tää viiksekäs tumma artisti treenas skulaa rumbaa ja bossanovaa yleensä nonarina koko päivän. Raban jengillä starttas kyl välillä hermo brakaan tän Tihuaana boyn takii. Sit vielä ekassa eleli tän hösen tsilari. Tää starbu oliki sit meidän raban stand up koomikko. Repertuaari oli kyl tällä humoristilla skäfän hintsu, ku ei muuta muijille lohjennu ku, et jos mä piffaan sut leffaan, niin saaks mä puffaa sua peffaan. Funtsitkaa ny snadisti, tätä sit joka helvetin päivä.
Tokassa kertsissä budjas Ruuhosen Masa, mun vieläki hyvä frendi, Turusen eukko, aina mörkki ilme fasaadissa. Tää donna roudas selässä ihme fedutselii, jolla se sit kuskas tiilistebuja ku Kauppista bykattiin Runskilla. Se oli yleensäki muijien hevii duunii. Muurarit senku hoputti, et akat hei snadisti lisää spiidii, kama kuivuu ja urakka kusee.
Kolmannessa staijas kaks sisarrusta. Ne oli ku jostain tän Tsehovin draamasta, aina kostuumi kondiksessa, aina vieno smaili feississä. Ei ne ikuna kyl mitään meille bamlannu. Samassa kerroksessa oli yks köökin dörre bulille lukaalille. Tätä dörtsii sit tän lukaalin betre folkin piika ainoostaan käytti. Me kundit joskus hakattiin tätä dörree ja sieltä kuulu naisen hätänen ääni, vem ee de, vem ee de. Ei me koskaan sit oikeesti hifattu kuka tää onneton, studaava inehmo oli. Joskus funtsittiin, et se oliski varmalla joku satuhahmo.
Viidennessä budjas yks Sepi ja sen fämili. Sen faija veivas lukkohandelii ja sit joskus myöhemmin, tää Sepin faija kaappas jonkun sekurity bisneksen itelleen sen bisnesfrendiltä. Tää Sepi, oli meitä muita kundeja pari vuotta bulimpi. Snadisti hämy hemmo. Oli skegluu, stilettii ja pamppuu. Sit tää dorka sai jostain slumpattuu Naganin, slobon handureflun.
Sit, ku tän Sepin faijalla oli sen 50-vuotisbailut ja niitten kämppä täynnä festijenggii. Niin tällä Sepillä joku hirtti sen pollassa. Se vaan dallas sen faijan luo ja skotas sitä kuuppaan. Faija putos niitten olkkarin lattialle. Sepi kuulemma kaveeras vieraille vaan, et tällasta joskus himassaki voi sattuu. Sorry. Pani Naganin piipun otsaansa ja skotas.
Niin ku kaikki varmalla bonjaa, meidän rabassa oli snadisti kuhinaa, ku tää juhlajenggi spurttas gartsalle. Tuli tsirraa ja skoudebilikaa. No, tää Sepin faija kyl sit lasaretissa finaalissa duunattiin kondikseen. Mut Sepii tuli sit roudaan veks, noi hiljaset Monosen kundit tummissaan.
Kuudennessa eleli yks vanha täti, jonka kaikki Tölikän jenggistä ja muualaki Stadissa varmalla joteski tsennas. Sillä oli aina musta kaapu yllä ja valkoset tennarit klabbeissa ku se dallas Stadin gartsoja. Lisäks sillä oli musta sontsa, jota se piti aina öpnattuna oli sää mikä vaan. Sit myöhemmin se alko duunaan sitä sontsaa sillai suppuun, et sen polla ja olkapäätki oli sen sontsan sisällä. Se studas säteilyy. Mutsi kyl usein pamlas sen kera ja kaveeras, et se kyl on ihan OK.
Mun himaraba ja fönari. Hösen porttari vie pitskulle Meklun puolella. Fiilari ku Guns N’ Roses vetäis stykee ”Knockin’ on Heaven’s Door.”
Teksti ja kuvat: Jaakko Koroma