Kuva: Mira Mink
Pari näkökulmaa maahanmuuttajiin liittyen
Kaikki miespuoliset maahanmuuttajat haluu olla melkein aina bussikuskeja. Iloinen naama sopii asiakaspalveluun. Ilman kielitaitoa kuitenkin hankala saada töitä ja ensin pitäisi saada hankittua kuljettajan paperitkin.
Jotkut täyttää työvoimakoulutushakemuksia suurella vaivalla, koska eivät ymmärrä niistä mitään. Kaikki aina suomeksi. Miten ymmärtää saatika pystyä kirjoittamaan suomeksi hyviä perusteluja hakemukseen. Yksikään virallisista lomakkeista ei ole selkokielisinä.
Lähihoitajaksi haluu kaikki naispuoliset. Hoiva-ala kiinnostaa. Siellä myös pulaa tekijöistä. Joten kysyntä ja tarjonta kohtaa. Kielitaitoa kuitenkin tarvitaan. Työkokeilun kautta sitä kertyy ja suomalainen työkulttuuri tutustuminen edistänee työllistymistä. Vanhusten ja lasten hoitaminen, tärkeästä työstä kysymys. Monikulttuurisuus rikastaa nykyistä työelämää.
Tämä siis mietityttää maahanmuuttajien kouluttajaa.
Maahanmuuttajien pitäis tsennaa selkosuomee, mut myös osata mainostaa sitä duunissa, et suomalaiset duunikaveritkin oppis sen. Varsinkin kun firmoissa jotkut epäilee niiden pärjäämistä alkeellisissakin tehtävissä. Siitä on tehty myös Ylen toimesta kampanja. ”Huoneentaulun” nimellä olevan työelämäsanaston selkosuomeksi voi tulostaa netistä firman seinälle.
Selkosuomen ohjeet löytyy kyl netistä, mut kuka ne vaivautuu tsiigaa. Se helpottaa kyl itsekunkin stressii sekä maahanmuuttajan et firman. Toivottavasti kummankin tiet mööttaavat ja löytävät yhteisen sävelen. Ku suomi on tosi vaikee kieli, pitäis löytyy joku iisimpi ratkaisu. Duunikaverit sillon tietäis, mistä toi puhuu ja paril iisillä sanal sais tyypin hiffaa, mitä sen pitäs duunaa siel duunis.
Mamun kohtaaminen ja asian selittäminen selkokielellä
En osaa kohta itsekään lukea enkä kirjoittaa. ”Siis mitä sanoa ja mitä toi tyyppi ymmärtää?” Älykkyys ja nokkeluus puuttuvat kouluttajalta itseltään selkokieltä käyttäessään. ”Mitäköhän kieltä toi puhuu edes äidinkielenään?” Sanat valuvat hukkaan. Lyhyet lauseet, yksinkertaiset ajatukset, pää lyö jo tyhjää. Tääkin on taitolaji. Miten tuot sanomasi esiin? Mitä sanoja korvaan yleisimmin käytetyillä ja mitä en voi vaihtaa, mietin… Perusmuotoja olisi etsittävä kielipäästä ja lauseita yksinkertaistettava. Toistoa, toistoa, toistoa… Mitkä ovat ydinsanoja viestissäsi ja miten se tulisi ilmaista?, sitä pohdittava on selkokielen ohjeiden mukaan.
Tietenkin kouluttaja suhtautuu keskustelutilanteessa vakavammin aiheeseen kuin työpaikan arjessa maahanmuuttajan työkaverin tarvitsee. Ja eläytyminen asiakkaan tilanteeseen on välttämätöntä, jotta asia tulee ymmärretyksi. Varsinkin byrokratian kiemurat ovat vaikeita hahmottaa eivätkä helppoja suomalaisillekaan.
Kirjoittanut: Mira Mink (kouluttaja/työnhaunohjaaja)
Kirjoitin myös pari runoa aiheesta:
”Vaikeeta opettaa
Erilaiset tehtävät rytmittää koulupäivää
Sopeutumisongelmat jäytää
Ei löydä edes google-karttaa
Kaikki sanat sekamelskaa
Suomi ei ookaan yhtään helppoo”
”Kun joku vaivaa,
Kouluttajan hihaa nykii kun joku asia vaivaa
Keskustellaan, selvitellään, soitellaan
Sitten tauko
Ja jopa verbimuodot sujuu taas
Paremmin kuin koskaan”
Runot kirjoittanut: Mira Mink
