Kaks kattii Kimmontieltä,
vuosien takaa ne minnaan sieltä.
Santtu, se musta oli nero.
Mille harmaa, laiska tahi juoni, siinä niiden ero.
Santtu osas strittaa vessaan
Mille hiekkalodjuun pissas vaan
Santtu avas dörtsit, hyppäs ovenkahvaan.
Millestä, ne on vaan temppuja rahvaan.
Kun Mille vaan tsiidas ovenripaa
Santtu ryysas jeesaa pikapikaa.
Yhdessä ne välill tsittas ikkunassa
pitskun fogeleita tsiidaamassa.
Kuvitelmissaan ne kiinni sai
ja braijattuaan hetken, skruudas kai.
Siilejäkin ne sieltä vaklas
tassuillansa niitä koklas.
Kerran uskalsivat pitskuun asti
skagasivat kamalasti.
Kun ohi flygas kyyhkynen
ryntäs Mille himaan skagaten.
Vaan Santtu jäikin smyygaamaan
rapun alle vaklaamaan,
Toi sielt himaan hiiren harmaan
leluks Millen armaan.
Rantsu