Hotlaa bygattiin kerros kerrokselta. Me tehtiin reduja nähtävyyksille. Käytiin Teidellä. Rantsi ja friidu kletras ihan ylös, huipulle asti. Rikkikaasu döfas ja multa loppu happi. Lähikylässä käytiin ostoksilla ja skruudaamassa. Pikkuhiljaa tultiin tutuiks muiden turistien kanssa. Sikajuhliss oli kliffaa porukkaa, varsinki yks Norski, joka aina nostaessaan punkkukolpakkoo huus ”Hejjaa nordisk samarbete!”
Meidän kertsiss oli muutamii svedui joiden sviitiss skulattiin joskus korttii. Kerran pöydän ympärill oli taas peliporukka kasassa ja moni veti röökii. Rantsikin röökas siihen aikaan. Mä oon ikäni budjannu hausseiss, joissa on ollu kaasu. Pihlajamäessäkin, jossa silloin budjattiin.
Peli oli jo vauhdissa, kun mulla välähti. Tääll dunkkaa kaasu!? Menin tsiigaa tsögeen. Hellall oli vesipannu, kaasunappula auki, muttei eldistä alla!? Äkkäsin ett kaasuputki oli prakannum niinku se meidän vesijohto. Kaasuu tuli sisälle putken liitoksesta. Huusin niin ett kaikki kuuli: Stumpatkaa röökit ja äkkii, tääll vuotaa kaasu. No siit seuras kauhee kaaos ku koko hotelli tyhjennettiin räjähdysvaaran takii.
Seitsemäs näytelmä
Sitt oli Jouluaatto, jouluaterialle mentiin johonki toiseen mestaan odottavin mielin. Perill oli hirvee tungos, muitakin turistei oli menossa inee. Sisään pääs vähän kerrallaan. Siinähän ventattiin. Lopulta päästii tsittaamaan. Tietysti safka oli kylmää, tai no, haaleeta.
Verist pihvii ja vihreetä salsaa. Kaivattiin lanttulodjuu ja kinkkuu. Perkeleen dorgat finskit, ei kai nyt Espanjaan tulla skruudaa suomalaist perinnesafkaa!
Vedettiin siis matadorin tappamaa bludehärkää. Oltiin positiivisii, olihan tääll niin snygii, kveltsutki lämpösiin ja Joulutähdet täydes blumsteriss. Raflassaki halvempaa ku himass.
Ei arvattu mitä viel oli tulossa.
Yöllä alko veskin dörtsi käydä, kauhee spyttis ja sprei kaikilla. Tyttärellä lisäks kramppeja se valitti kovaa magakipuu. Respast saatiin sairaanhoitaja tuomaan tippoja.
8. näytelmä
Saatiin sitt niillä tropeilla magat kondikseen. En minnaa miten monta päivää me vielä sinnitteltiin, siellä. Oltiin nähty sentään los Cristianos ja playa de las Anmericas osittain.
Himaan tuomisina tuli siihen aikaan niin muodikkaat, intianpuuuvilla paidat jokaiselle. Muuta ei keksitty.
Ihanaa ylihuomenna flygataan himaan. Matka meni hyvin, mikä oli yllätys. Venasin, ett kone ois tehny pakkolaskun.
Heti himaan tultuani väsäsin pitkän reklamaation Tjäreborille, Kerroin kaikki siinä breiviss. Teippasin vielä meggeen kuolleen kirpun, jonka likka oli liiskannu kirjan väliin, maatessaan sen uuden hotlan bunkassa. Pistin alle tekstin: Pullex irritanis, selvennykseks.
Kulu viikon verran, ku puhelin soi. En kuullu ensteks muuta ku sgriinausta, sitt joku pyys anteeks, ettei pysty puhumaan, ku lukee just mun reklaamaatiota. Se oli joku dirika Tjäreborilta.
Mä sanoin ett sori vaan, ei kyllä sgriinata, ku se sattu just meille. Mitens ootte ajatellu korvaa nää sgriinattavat tapahtumat meille?
Ei se nikotellu yhtään, sano ett sopisko meille ilmanen viikon matka Londoniin, koko familille tietysti? No must se tuntu hyvält korvaukselta. Rantsikin oli samaa mieltä. Ajattelimme toteuttaa se joskus keväällä. Mutt me ei arvattu mitä oli odotettavissa.
Loppunäytelmä vielä huomenna. Rantsu
