Mähän budjasin Sammongartsalla. Ilmaringartsan ja Runskin välissä staijas joulufedun blisausmesta. Tää oli siitä gutaa aikaa, ku me kundit tseenattiin muutama dinari, ku me jelpittiin näitä slumppaajii, joulufedujen roudaamisessa niitten himaan.
Mut, sit me kyl vähitellen hokattiin kundien kera, kai ekaa kertsii, tää kysynnän ja tarjonnan fitti laki. No, et iltasin, ku fämilin faijat oli tullu himaan niitten duunista, niin ne sit, niitten omien skloddien kera handlaski, tän meidän kundien bisneksen.
No, sit tää raaka bisnesmaailma, skuffas meidät kundit, kyl snadisti tätä funtsiin. Sit me hifattiin, et kantsuisko vaik skraappaa joskus skolesta, et pääsis näille hintsusti iisimmille fedumarkkinoille. No mikskö? Tietty siks, ku silloin vielä ei tää toisten hyväkskäyttö, tuhonnu meitsin yöunii. Ja nää vanhusressukat, jotka jo yleensä aamusta staijas joulufeduu slumppaamassa, niin niille oli ihan iisii, meidän kundien skuffaa jeesiapuu, ku niitten styrkka ja talentti, ei bulisti enää skulannu, näissä logistiikkajuitsuissa. Niin et, hyvää jouluu vaan meitsille, eiks jehna.
Jaakko Koroma