SYKSYINEN STADI.
Tulin tänään Kampista himaan nakilla (69). Linjauudistuksen suunnitelmia tsiigatessa uskoin et ajoaika pitenis tuntuvasti. Näin ei kuitenkaan ollu. Oli kliffaa nähdä taas pitkästä aikaa Stadia tuostakin suunnasta.
Töölön tapaturma-asemaa ohittaessa katsoin ylös (niin kuin usein liikkuessani) ja huomasin et alkaa sekin lasaretti tarvita remppaa. Ylimpien kerrosten ulkopinta hilseilee ja se tekee koko byggasta sen näköisen kuin se olis jätetty heitteille.
Koskelantien varrella aloin laskemaan montako eri lajia puita sille puolelle tietä oli istutettu. Olympiakylän tien varressa kasvaa ainakin seitsemää eri puulajia. Hienosti messissä myös esim. Suomen pihlaja ja saarni. Miten harvoin tuleekaan funtsineeksi kaikkee sitä duunii mitä tehdään jotta meillä olis viihtyisää. Oma Stadimme on Suomen suurin kaupunki mut silti vehree ja luonnonläheinen. Sydämeni paisui taas kerran siitä onnesta et saan asua näin upeessa mestassa.
Verkkolehti SLÄMY ottaa ensi askelia uudelle aluevaltaukselle. Käypä katsomassa uusien videonyyssien instertti! Netti antaa mahdollisuuden uudenlaiseen tapaan tuoda asioita lukijoiden nähtäväksi. Nyyssit on tarkoitus toteuttaa viikottain ja toivommekin lukijoiltamme vinkkejä siihen mitä käytäisiin kuvaamassa. Lisäksi tarvisemme toimitukseen uusia kirjoittavia toimittajia. Oletko aina haaveillut toimittajan urasta? Tule messiin, fyrkkaa ei tästä duunista saa mut tässä pääsee toteuttamaan itseään. Elokolossa on meneillään myös voimaannuttavan skrivauksen kurssi, voit kysellä mahtuisiko messiin vielä.
Vaahterat vaihtavat väriään ja pian syksyn viimeinen loisto saattelee meidät talven hämärään. Mikäs sen mukavampaa kuin kietoutua huopaan, ottaa tsaikkalasi handuun ja uppoutua SLÄMYn juttuihin. Tasan kolmen kuukauden kuluttua onkin jo jouluaatto!
Taina