FLYTTAA KUIN RUNEBERG
Eilen flagat olivat jälleen nupissa kansallisrunoilijamme J. L. Runebergin päivän kunniaksi.
Runeberg on kärkipäässä, jos skabataan yhdelle jäbälle osuneita flyttauksien lukumäärää Stadissa. Runoilija flyttas Stadiin syksyllä 1828. Sanoi Borgoolle adjööt, kun sai duuneja yliopistosta. Miehen eka kämppä oli snadissa puuhaussissa Iso-Roba 17:ssa. Kolmen huoneen kortteerissa budjasi myös Fredrik Cygnaeus ja muutaman vekan myös J. V. Snellman. Iso-Roballa Runeberg skrivas runot ”Saarijärven Paavo” ja ”Tuli tyttö luota armahansa”.
Vuoden kuluttua 1829 runoilija budjas Cederholmin haussissa ja skrivas ekaa runokokelmaansa.
Eikä kulunut montaa kuukautta kun Runeberg kantoi kamansa Krunikaan, Maneesikatu 7:ään, missä jäbä alkoi työstää väitöskirjaansa dosentin titteliä varten. Siellä hän meni myös giftikseen tammikuussa 1831 Fredika Tengströmin kanssa ja jangsteripari flyttas saman haussin siipeen, missä venas muutaman snadin huoneen kortteeri.
Suven 1831 jangsteripari vietti koleraepidemiaan paossa Espoon saaristossa ja palattuaan Stadiin flyttaus jatkui Laguksen haussiin Erottajalle, neljän huoneen kämppään. Siellä budjatessaan runoilija sairastui horkkaan, mikä oli häntä vaivannut jo kihlausaikana. Punkassa maatessaan hän pamlas waiffilleen runon ”Hauta Perhossa”. Se oli Runebergin eka isänmaallinen, eeppinen runo ja se palkittiin Svedun akatemian snadilla kultamitskulla.
Keväällä 1832 Runebergit vaihtoivat jälleen kämppää. Nyt kapsäkit roudattiin Mariankatu 19:ään ja siellä födas tytär Anna Carolina maaliskuun 27. päivänä.
Siinäkään kämpässä ei nokka kauaa suhissut. Jo lokakuussa 1832 famili flyttas Maneesikatu 5:teen. Kämppä sijaitsi entisessä kolerasairaalassa, mitä jengi edelleen studasi. Runebergit kuitenkin diggasivat kahdeksan huoneen uutta himaansa. Heille piisas sali, kolme kamaria ja köökki, jossa myös pari palvelijatarta budjas. Muut huoneet alivuokrattiin täyshoidolla. Siellä budjasivat mm. teini-ikäinen Zacharias Topelius ja lähes parikymppinen M. A. Castrén. Runeberg preppas samalla alihyyryläisään stuidukokeeseen. Murhettakin riitti, kun heidän ainoa skidinsä Anna Carolina delas kuumetautiin. Maneesikadun talouden pidossakin oli omat haasteensa ja edessä oli jälleen nyya flyttaus.
Syksyllä 1833 Runebergit roudasivat kamansa Liisankatu 5:een, mutta siinä puuhaussissa he budjasivat vain vuoden.
Suvi 1834 sujui Hämeessä ja syksyllä he flyttasivat Mariankatu 18:n ja Vironkatu 8:n klyygaan yksikerroksiseen puubyggeen. Samana vuonna myös Runebergin mutsi delas ja runoilija kantoi vastuunsa kahdesta naimattomasta systeristään. Näin myös Carolina ja Mathilda flyttasivat budjaamaan Runebergien Kruninikan kämppään. Fredika ei kuitenkaan tullut toimeen miehensä systereiden kanssa. Siinä kämpässä födas Runebergien vanhin kundi Ludvik Mikael 1835 ja siinä kämpässä runoilija skrivas Vänrikki Stoolin tarinoiden varhaisimman runonsa ”Pilven Veikko”.
Suven 1835 Runebegit budjasivat ”landella”, Laajasalon Stansvikissa ja seuraavan kesän 1836 gamlassa puuhaussissa Degerön kartanon tiluksilla. Sen kämpän omisti Fredikan broidi Fredrik Tengström. Miljöö poiki luovuutta. Siellä runoilija skrivas Hannan. Se eepos tuli blisattavaksi joulukuussa 1836 ja oli runoilijan suuri breikkaus niin Härmässä kuin Sveduissa.
Syksyllä 1836 Runebergit olivat flytanneet jälleen Stadissa. Mariankatu 7:ssä staijannut Borgströmin talon piharakennus jäi familin sistaksi luukuksi Stadissa. Tiheät flyttaukset kävivät Fredrika Runebergin voimille. Varsinkin kun siippa itse ei digannut käytännön duuneista. Tässä kämpässä syntyi familin toinen kundi Lorenzo, sattuvasti joulukuun 6. päivänä 1836, vaikka siinä vaiheessa ei ollut hajuakaan Härmän tulevasta itsenäisyysdaagenista.
Yksikään niistä hausseista, joissa Runebergit budjasivat Stadissa, ei enää ole jäljellä. Famili flyttas takaisin Borgooseen keväällä 1837, mutta heidän muistonsa Stadissa elää.
Skrivas Ari Wiskari
