Presan nosto Eltsulle
Tuskin keltään on jäänyt honaamatta rakkaan Olympiastadionimme vuosia
kestäneen bulin rempan valmistuminen. Avajaisia juhlitaan viikon
kuluttua 22.08.2020. Remppa bungas reilut 300 milliä. Valtaosa
stadilaisista pitää fyrkkaa hintansa väärttinä. He ovat polleita
museokondikseen päästetyn sporttiareenan remppaamisesta 2020-luvulle.
Mesta, jolla on tehtailtu 37 maailmanennätystä on ansainnut kaiken
satsaamisen.
Stadikan huumassa ei kande glömmaa mestaa Stadikan takana. Siellä
staijaa legendaarinen Eltsu, jossa on tehtailtu 17 maailmanennätystä.
Niistä viimeinen 1950, kun jenkki Dick Attlesey nuoli 110 metrin aidat
13,5. Eltsun maailman-rekordeista on 14 kirjattu härmäläisille. Se oli
aikaa, jolloin Suomi oli yleisurheilun suurvalta. Kandee minnaa, että
siinä glooriassa bygattiin myös Stadika.
Eltsun pude on virkistänyt stadilaisia jo 1700-luvun lopulta alkaen.
Aluksi se tsennattiin Tölikan pudena, kunnes joku keksi nimetä sen
Stokiksen Djurgårdenin mukaan, vaikkei mestassa ole ollut koskaan
eläimiä näytillä.
Eltsun sporttikentsua bygattiin vuodet 1904-1910. Alussa se ei
brassaillut fasiliteeteillä. Luudaamisratojen keskellä oli hiekkakentsu.
Toileteista tai pesutiloista ei ollut hajukaan. Vuonna 1911 siellä
skulattiin Suomen eka fudis-maaottelu, jonka svedut vinnas 5-2. Myös HJK
skulas siellä himamatsinsa ennen Bolliksen valmistumista. Suvena 1913
fasiliteetit paranivat, kun luudaamisbaanat päällystettiin
koksijauheella ja katsojia hemmoteltiin paviljongilla.
Futaajien siirtyessä Bolliksen nyyalle gresalle, loistivat Eltsussa
yleisurheilijat. Siellä treenasivat maan ykkösluudaajat ja tulevaisuuden
toivot. Skabojen taso oli maailmanluokkaa ja suorituksista kandee nostaa
Nurmen Paven kaksi maailmanennätystä 50 minsan välein. Pariisin
olympiakisoihin 1924 valmistautunut superluudaaja murskasi rekordit
tonnivitosella ja viidellätonnilla.
Seuraavana vuonna kentsu sai jälleen nyyan koksimurskan ja
katsomofasiliteettejä petrattiin. Syksyllä 1925 Eltsuun ahtautui pilvin
pimein jengiä tsiigaamaan yleisurheilun ensimmäistä Ruotsimaaottelua.
Kansa sai mitä tahtoi. Härmä vinnas 99-85.
Eltsussa skulattiin myös Pesiksen Itä-Länsi -matsi 1935, mutta
yleisurheilun lisäksi mestalla on buli maamerkki myös moottorisportin
historiassa. Legendaariset Eltsun ajot skujattiin vuosina 1932-1963 ja
silloin kentsu toimi bilikoiden ja motskareiden varikkona. Nuo
Äitienpäivänä ajetut skabat keräsivät huudeille jengiä mustanaan ja
vuonna 1958 nähtiin yleisöennätys, 82597 silmäparia. Siinä kalpenee jopa
olympiapyhättömme.
Eltsu saa kiittää hyvästä kondiksestaan yleisurheilun suurskaboja.
Vuoden 1983 MM-kisoja varten Eltsun suorituspaikat rempattiin uuteen
kuosiin. Se yhdistettiin bollikseen maanalaisella tunnelilla ja kentsu
toimi viereisellä Olympiastadikalla pidettyjen kisojen lämmittely- ja
treenimestana. Tuubista tuli samalla talviharjoittelumesta stadilaisille
sporttaajille.
Eltsun toinen perusteellinen ehostus duunattiin vuoden 2005
MM-skaboihin. Kentsu sai nyyat pinnoitteet. Luudausbaana muutettiin
kahdeksanrataiseksi novotaniksi ja keskikentän hiekka korvattiin
nurmikolla. Siellä järjestettiin samalla kisojen naisten keihään
karsinta.
Toistaiseksi viimeisen rempan Eltsu koki vuoden 2012 EM-skaboihin. Se
toimi jälleen kisojen treenikentsuna. Suoritusmestat saivat uudet pinnat
ja nyt ne täyttävät kaikki kv-yleisurheiluliiton vaatimukset. Lisäksi
talvisin kentsulla on valaistu skrinnauskentsu luonnonjäällä.
Eltsun katsomorakenteet kahvilan kera ovat tietysti Museoviraston
suojelukohteita ja hyvä niin.
Eltsu elää fressinä 110-vuotista nuoruuttaan.
Skrivas Ari Wiskari
