Kuva; Joe Pimenoff
Kaupunkiympäristön toimialan ympäristönsuojeluyksikkö on valmistellut Haltialanmetsän luonnonsuojelualueen perustamisesityksen. Suunniteltu suojelualue on 137 hehtaarin laajuinen, monipuolinen lehtojen ja korpien muodostama kokonaisuus.
Haltialanmetsä sijaitsee Keskuspuiston pohjoisosassa, Paloheinän ja Vantaanjoen välissä. Kaupunki on jo aikaisemmin hoitanut aluetta ”luonnontilan vahvistamisen suunnittelualueena”, tarkoituksenaan luoda Pitkäkosken rinnelehdon ja Haltialan aarnialueen väliin mahdollisimman luonnontilaisen kaltainen metsäalue. Alue sisältyy kaupungin luonnonsuojeluohjelmaan.
Monimuotoinen metsä on myös tärkeä virkistysalue
Haltialanmetsän kasvillisuus on monipuolista ja rehevää. Elinympäristöistä arvokkaimpia ovat laajat lehtokorvet, turvelehdot, keskiravinteiset tuoreet lehdot sekä kosteat lehdot. Luontoselvityksissä on havaittu yhteensä 210 putkilokasvitaksonia. Pääosa alueen ylispuustosta on 70–110 vuotta vanhaa. Valtapuuna on kuusi, mutta haapaa kasvaa paikoitellen runsaasti. Kaakkoisosa on lehtipuuvaltainen.
Alueen eteläosan lahopuukeskittymät ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Lahopuu lisää huomattavasti metsien monimuotoisuutta.
Haltialan alueelta on havaittu yhteensä 85 kääpälajia. Pesimälinnusto on varsin edustava, ja kolopesijöitä on Haltialassa enemmän kuin hoidetuilla metsäalueilla. Liito-oravan jätöksiä on löydetty niin tulevalta suojelualueelta kuin laajemminkin Haltialan alueelta.
Haltiala on Helsingin suurimpiin kuuluva yhtenäinen metsäalue ja koko pääkaupunkiseudulle erittäin tärkeä virkistysalue. Sinne tehdään vuosittain noin 2 miljoonaa käyntiä, joista hiihtokäyntejä on noin 0,5–1 miljoonaa. Alueen merkitys virkistysalueena tulee yhä tärkeämmäksi, kun pääkaupunkiseudulle muuttaa lisää asukkaita ja samalla viheralueiden määrä vähenee täydennysrakentamisen myötä.
Hoito- ja käyttösuunnitelma sovittaa yhteen virkistyskäytön ja luonnonsuojelun
Haltialanmetsän virkistyskäytön ja luonnonsuojelun yhteensovittamiseksi kaupunki on teettänyt tulevalle suojelualueelle hoito- ja käyttösuunnitelman. Kasvavasta käytöstä johtuva maaston kuluminen aiotaan saada kuriin selvästi viitoitetun ja hyvin ylläpidetyn reitistön avulla. Suojelualueelle ei perusteta uusia reittejä, vaan nykyisiä parannetaan.
Opasteissa suositellaan pysymään merkityillä poluilla, joita tulee suojelualueelle reilun 10 kilometrin verran. Maastopyöräily sallitaan vain merkityillä poluilla. Lemmikkieläimet tulee pitää kytkettyinä. Suurten tapahtumien järjestäminen kielletään lintujen tärkeimpään pesimäaikaan 10.5.–20.6.
Hoitotoimien tärkein tavoite on vesitalouden palauttaminen. Kuivatusojia patoamalla ja purouomia luonnonmukaistamalla saadaan vesi viipymään alueella pidempään ja korpien eliölajistolle turvataan sopivat olosuhteet. Kun ojat vähitellen luonnontilaistuvat, myös virtavesien lajisto – ehkä jopa taimen – voi ajan mittaan palata alueelle. Virtaamavaihtelut Näsinojaan vähenevät ja eroosio pienenee, mikä puolestaan parantaa Vantaanjoen vedenlaatua ja vähentää Itämeren kuormitusta.
Ennallistamisen lisäksi hoitotoimina esitetään mm. lehtojen hoitoa, pienialaisesti nuoren kangasmetsän hoitoa ja haitallisten vieraslajien poistamista.
Asukkaat mukana suunnittelussa
Haltialan ulkoilualuetta käyttäviä asukkaita otettiin mukaan suunnitteluun jo työn alkuvaiheessa: toistakymmentä alueella toimivaa yhdistystä kutsuttiin lokakuussa 2016 järjestetylle maastokäynnille ja kahteen työpajaan vuonna 2017. Lisäksi suojelualueen suunnittelua on esitelty yleisölle kolmessa asukasillassa vuosina 2017–2018.
Kommentoi suunnitelmia!
Haltialanmetsän rauhoitusesitys sekä hoito- ja käyttösuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin verkkosivuilla (www.hel.fi/luonnonsuojelu). Kommentteja voi lähettää 28.2. asti osoitteeseen ymk@hel.fi
Kaupunkiympäristön toimialan ympäristö- ja lupajaosto käsittelee Haltialanmetsän perustamisesityksen kevään aikana, minkä jälkeen asia etenee kaupunginhallitukseen ja Uudenmaan ELY-keskukseen. Uudenmaan ELY-keskus tekee päätöksen suojelualueen perustamisesta.
Teksti: Helsingin kaupunki / uutiset