Mies lähti töistä eräänä perjantaina. Mutta sen sijaan, että olisi palannut kotiin, hän vietti koko viikonlopun miesporukan kanssa metsällä ja ryyppämässä tuhlaten koko palkkansa. Kun sankarimme viimein ilmestyi kotiin – sunnuntai-iltana – hän kohtasi erittäin kiukkuisen vaimonsa ja seuraavan kahden tunnin aikana hän sai kuulla kunniansa.
Lopulta vaimonsa lakkasi nalkuttamasta ja kysyi vain: ’Mitäs sinä pitäisit siitä, ettet näkisi minua kahteen, kolmeen päivään?’ Kyllästyneenä haukkumiseen vastaus kuului: ’Sehän sopisi kyllä minulle.’
Niin tuli maanantai eikä vaimoa näkynyt. Tiistai ja keskiviikko kului edelleen ilman että vaimoa näkyi. Torstaina sitten vihdoin naaman turvotus laski juuri sen verran, että vaimon saattoi nähdä vasemmasta silmäkulmasta.