Ajankohtaista
Fisustusredu.
Jaska lähti fisustamaan lyyli mukanaan.
Stadin lähisaariin fisumestoi tsiidaamaan.
Jaska tsennaa aina, mistä abboreita saa
karikot ja stenurantsut on varmaa apajaa
Jaska sano gimmalle: ”Stikkaa tonne,
kahden stebun rakoon
siell on sbulit, snadit lähtee pakoon.”
Lyyli stikkas sinne, minne Jaska käski,
heti iski abbora. Varsinainen läski!
Jaska stikkas jiginsä reunaan kaislikon
oitis siihen jysähti jedda mahdoton!
”Ota esiin haavi!” Jaska sähähti!
Nurin meni saavi, lyylin crocsit lipesi.
”Tänne nyt se haavi, tai fisu pääsee haneen!”
Gimma stikkass haavin, karbaasille käteen.
Jaska nosti kätsysti jeddan, rutsariin.
iski vielä klapilla, fisuu klyyvariin.
Souti sitte rutsarin rantakaislikkoon,
mesta näytti sopivasti ilta-aurinkoon.
Vyöltään Jaska gimmallensa, sbulin skeglun heittää.
Sanoo: ” Tosson tarpeet – osaat kai sä fisusopan keittää?”
Teki sitte notskin, veti kaljan, botskin keulaan simahti.
Lyyli perkas fisut, kuori potut, ruohosibbet hittasi,
skönevodaan kiehumaan kaikki stikkasi.
Riisu kledjut, kahlas sköneen, sköne punastui,
kun lyyli ihan ilkosillaan rantavodass ui.
Notski hiipu, safka kypsy, soppa döfas gutalle.
Jaska öpnas öögansa ja rupes skruudille
Lämmin kveltsu, iltarusko, blosis tyynty kokonaan.
Kun erään saaren rannalla, oppi friidu kokkaamaan
Teksti ja kuva:Rantsu
