Elite oli meidän Paska Lössin, eka kantisrafla. Tää mestahan staijaa Runskin ja Etelä-Hesperiangartsan kulmassa. Eliteen kaks legendaarista portsaria oli Jussi ja Oranki. Sorry, mut en konsa lysnannu tän Orangin papin antamaa nimee.
Tää Elitee, oli usein, sen ajan julkkisjengin suosiossa. Ekaks toi Tauno Palo, Siiri Angerkoski, Matti Pellonpää, Kaisu Leppänen, Jussi, Sakari ja Vappu Jurkka. Yleensä, ku ilta vanheni, niin Tauno Palon kantapöydästä starttas, ekaks niinku hyminää, joka sit vähitellen ylty buliks sjungaukseks. Sit minnaan, et yks jo vanhempi tarjoilijatar, syöksy hillitseen tätä, ilosta köörii. No Tauno, sit nousi ja halas, tätä södesti punastelevaa, madammee.
En konsa voinu hiffaa, et tää Tauno-suuri, ois mokannu, vaikka brenii siinä pöydässä kuluki. Usein tää Kansallisen ja Suomi-Filkan ensirakastajan tie duuniin, kulki Eliteen kautta.
Sit, meidän jengiki starttas juhliin totta Valpurin päivää Eliteessä. Oli nastaa, ku snadi grabbis kuupassa, sittas inessä ja heitti ekan Lahden Sinisen huiviin. Jengin gimmat ja kundit hiljasina, täytti pikkuhiljaa meidän vakkaripritsit. Voin kyllä vakuuttaa, et timman kuluttuu, ei meininki enää ollu iisii. Kummasti starttas kurkut kostuun ja tää kevään kliffa festi, väänsi hymyy ja skriinausta koko raflasalin joka höörnaan.
Yleensä se oli toi Justiina, Siiri Angerkoski, ku öpnas sen voissii, ja toi rullaati, rullaa oli eka biisi, joka varsinaisesti starttas, iltaan asti jatkuneen, ilottelun.
Tää jengi varmalla bonjaa, et nää moumentit, ei ikuna meitsin hertasta häippäse. Eiks jehna.
Jaakko Koroma
