Kuka minnaa telkkarimainoksen ”egulla duuniin” jolla haluttii purkaa meidän kanafarmareiden eguvuorta?
Meidän family osallistu eguläjän purkamiseen ja skruudattii eguja joka safkan yhteydess. Kunnes legurit ja safkaterapeutit alko bamlaa ett egujen skruudaamist tarttis vähentää: korkeintaan yks egu viikoss. Mulla rupes toi safkamenu hupenee ku joutu pihistää egujen skruudaamist. Egu ku kuuluu niihin aineksiin joita meikämanne haldaa. Mä pidän itteeni egumestarina.
Munahandelii Kanarialla, foto: Lasse Liemola
Keittotaito hioutu mulla nii huippuun ett ku käytii redulla vuosii sitte Kanarialla nii mun tartti ite dallaa tsögeen ja keittää omat egut. Henkilökunta ku ei tajunnu ett egu duunataa kiehuvaan vodaan ja sitt tsiigataan klogust tasan kolme minsaa. Niiden omat egut stikattii kylmään vodaan ja ajanotost ei tietookaa.
Meidän familyssä tekniikan kehityksen myötä slumpattii sähköinen egukeitin. Siihen sä annostelet sopivast vodaa ja väännät nappulast. Sit vaa venaat ku masiina alkaa visslaa.
Iisi homma jonka stadilainenki haldaa.
Pääsiäismuna venttaa skruudaajaa…, foto: Lasse Liemola
Egun oikeaoppisest skruudaamisest flaidataa mediass päivittäin. Kuinka sä avaat keitetyn egun? Juntti jysäyttää kovan egun pöytään, ottaa vek kuorenriekaleet ja stikkaa egun kitalakee kokonaisena. Jangsterit duunaa egun egukuppiin terävämpi puoli ylöspäin ja tempasee veitsellä yläosan vek. Kumpaakaan kikkaa tuskin kandee yrittää paremmiss bileiss. Oikeaoppinen egun skruudaaminen aloitetaa asettamalla egun leveämpi puoli ylöspäin egukuppiin. Lusikalla naputetaa egun kuorta ja sievästi poistetaa irtonainen osa.
Paitsi keittämällä egun monikäyttöisyyden tsennaa jokainen tsögemesu. Eguja löytyy muitaki ku yleisimmin tsennattu onnellisten kanojen egut. Ääripäissä löytyy strutsin bulit ja viiriäisen snadit. jälkimmäsist – viiriäisten – eguist bamlas kaks friiduu:
– ootsä kokeillu viiriäisen eguja?
– enhän mä tsennaa koko kundii…
Filosofinen väittely kumpi oli eka egu vai kana jatkuu. Kliffaa pääsisäisen aikaa hela jengille!
Lasse Liemola