Vain vajaa kaksi kuukautta ennen talvikrigua paljastettiin 1.10.1939 Aleksis Kiven patsas Steissin torilla. Siitä oli käyty skaba, jonka oli voittanut ”kansallisveistäjämme” Wäinö Aaltonen. Hanke oli ollut vireillä jo parikymmentä vuotta. J. K. Paasikivi oli edellisenä päivänä matkustanut Moskovaan neuvottelemaan, joten paljastustilaisuus ei ollut mikään riemujuhla. Kuvassa puhetta pitää punamultahallituksen opetusministeri Uuno Hannula. Äärimmäisenä vasemmalla on Väinö Voionmaa ja Hannulan oikealla puolella pääministeri Cajander.
Ovatko stadilaiset muuten huomanneet koskaan neljää ykstyiskohtaa patsaassa. Kolmella sivulla on nimittäin reliefit, jotka kuvastavat kirjailijan kaipauksen kohteita. Ensimmäinen on nimeltään Keinu, joka perustuu hänen Kanervala-kokoelmansa runoon. Siinä kuvataan Orfeuksen ikävää Eurydikeen luokse. Toinen kuvaa Seitsemän Veljeksen Seunalan Annan kehtolaulua Sydämeni Laulu. Kolmas reliefi on taas kuvaus Joulun ajan yltiöpäisestä dokaamisesta ja himan tuhoutumisesta, nimeltään Pako Impivaarasta. Lisäksi patsaan tuolin selkämykseen on kirjoitettu kaksi säkeistöä runosta Ikävyys.
Ei siis monikaan ole käynyt tsiigaamassa näitä yksityiskohtia. On ollut varmaan kiire dösälle.