Ainaski Tölikän jengi, varmalla minnaa tän kundin 50-luvulla, jota kutsuttiin Farukiks. Tää kundi tais olla turkkilainen tai tataari. Tää kaiffari oli jo bisneskundi, ku muulle jengille, tää fudis oli ykkönen. Minnaan tän Farukin, ku se dallas jo ihan snadina, blumsterikorin kera, Tölikän gartsoja. Tokan kerran hiffasin sen, ku se tsittas skeidalla Väiskin bärtsin takana ja aneli, et onks kellään stikkaa papruu.
Vika treffaaminen tän Farukin kera, tais olla, ku se staijas Alice-nimisen leffateatterin portsarina. Kaikki tsennas, et oli iisi päästä ineen, vaik leffa oli K16, ku Faruk stondas dörtsillä.
Meitsin tää bisnespuoli, on snadisti ollu iäti sillai, et ku muut duunaa handelii, ne hinkuu mahollisimman bulii voittoo, ku meitsin bisnespotenttiaali taas treenaa skuffa, mahdollisimman snadii tappioo. Et tällai jos funtsii, niin tais ollaki fiksumpaa, et meitsi jo silloinki, keskitty skulaan vaan tota fudista.
Jaakko Koroma
