Pekka Sauri pluggas kniigan

Luettua: Vesa Rohila: Maamoottorit ja muut woimakoneet. Alfamer/Karisto Oy 2013.

Ostin tämän Kirjapörssistä hyvällä alennuksella ja silkasta mielijohteesta. Kannattipas. Teos on aivan kammitsoivan hieno johdatus yhteen suomalaisen teollisuushistorian vaiheeseen – eikä ainoastaan suomalaisen: alkuluku on tiivis johdatus ihmiskunnan keksimien ja käyttämien voimakoneiden historiaan aina käsimyllyistä lähtien. Vesi-, tuuli- ja höyryvoima saavat kukin oman esittelynsä, kunnes päästään Nikolaus August Ottoon ja Michael Sonsiin, jotka käynnistivät ensimmäisen atmosfäärisen polttomoottorin Deutzissa Kölnin liepeillä 1862. Ensimmäisen nelitahtimoottorin Otto sai toimimaan 1876.

Suomen ensimmäiset polttomoottorit valmistettiin Helsingin Siltasaaressa sijainneessa John Stenbergin Konetehtaassa 1895. Loppu onkin monin tavoin hämmästyttävää historiaa. Suomessa alettiin valmistaa moottoreita omasta takaa erittäinkin maatalouden ja vesiliikenteen käyttöön. Etenkin länsirannikon kaupungeissa moottoritehtaita perustettiin vilkkaasti. Vaasassa John Wickström alkoi tehdä kuuluisia venemoottoreita, joita on varmaan vieläkin joitakin liikenteessä. Tehdas lopetti toimintansa vasta 1980, ja moottoreita valmistettiin kaikkiaan yli 30 000 kappaletta.

Samoin Vaasassa teki Suomen Moottoritehdas Oy Olympia-merkkisiä vene- ja maamoottoreita, Vaasan Moottoritehdas Oy taas Sarin-merkkisiä. Porissa valmisti Björneborgs Mekaniska Werkstads A.B. (myöhemmin Porin Konepaja Oy), uskokaa tai älkää, BMW-nimisiä moottoreita – porilaisia bemareita. Sama tehdas valmisti 1920-luvulla myös Nopsa-merkkisiä perämoottoreita. Turussa ja Turun ympäristössä toimi ajan mittaan yhteensä 26 moottoritehdasta.

Veljekset Vilén Oy teki 1930-luvulla peräti Vakava-merkkistä kevytmoottoripyörää. Oululainen Oy Ferrum Ab valmisti Osmo-moottoreita, ja konetehtaita oli myös Kaskisissa, Tikkakoskella, Kuopiossa ja Perniön Teijossa, missä rakennettiin 1970-luvulla Teijo-merkkistä pakettiautoakin. Teijon moottorimerkkejä olivat muun muassa Agricola, Iso-Pekka, Pikku-Pekka, Jyry-Pekka, Jysky-Pekka, Pekkojen Pekka (!), Talous, Varma, Tarmo ja Viktor. Mutta moottoreita ei halpojen tuontikoneiden ilmestyttyä markkinoille enää kannattanut Suomessa rakentaa. Maatalousmoottorien aika oli hiipunut jo 1950-luvulla leikkuupuimureiden yleistyessä.

Vesa Rohilan kirja tallentaa kauniisti tämän komean tarinan. Hiukan alkaa tosin häiritä se, että wanhoista ajoista kirjoitettaessa pitää aina käyttää sitä tuplaveetä, mutta se on tässä kokonaisuudessa kauneuspilkku. Suosittelen!

Pekka Sauri

Kategoria(t): Arkisto, Blogi Pekka Sauri Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *